- Seuraa avaruussäätä jonkin ulkoisen palvelun kautta. Vaikka koko talvikausi onkin potentiaalista aikaa revontulten bongaamiseen ja kuvaamiseen, niin suinpäin ei kannata pakkaseen lähteä talvellakaan. Revontulia voi toki esiintyä myös ennakko-odotusten vastaisesti, mutta parhaat mahdollisuudet valoshown todistamiseen ovat silloin, kun aurinkosää on aktiivista. Hyviä paikkoja avaruussään seuraamiseen ovat esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen avaruussääpalvelu sekä Facebookista löytyvä Revontulikyttääjien ryhmä.
- Opettele kamerasi asetukset hyvin jo etukäteen ja säädä mahdollisuuksien niin salliessa asetukset kohdilleen jo ennen kuvaamaan lähtöä. Jos olet suunnitellut kuvaavasi revontulia jossain tietyssä paikassa, voit esimerkiksi säätää linssin tarkennuksen päiväsaikaan manuaalisesti ja käyttää näitä asetuksia myöhemmin illalla pimeän aikaan.
- Käytä kunnon varusteita. Revontulten valokuvaamisessa minimivaatimukset ovat hyvä kameran runko (tätä nykyä myös älypuhelimella on mahdollista saada aikaan vähintäänkin kohtuullista kuvamateriaalia), laadukas kolmijalka, eli tripod sekä valovoimainen ja laajakulmainen kameran linssi. Minimissään revontulten kuvaamiseen suositellaan F-arvo 2.8:lla varustettua linssiä, jonka polttoväli olisi hyvä olla alle 30:n. Akkuja kannattaa varata mukaan useampia, jos vain suinkin mahdollista. Kylmä ilma on myrkkyä kameran akulle, joka saattaa täyteen ladattunakin menettää latauksensa hetkessä kylmän sään seurauksena.
- Kätevä väline on myöskin laadukas otsalamppu, jonka avulla kameran pienet painikkeet löytyvät helposti myös kylmässä. Revontulten kuvaaminen on usein kärsivällisen ihmisen harrastus, jolloin myös lämpimien talvivaatteiden ja jalkineiden sekä kerrospukeutumisen merkitys nousee arvoon arvaamattomaan. Kaikkein helpoiten reissussa jäätyvät sormet, jotka suojaat parhaiten kintaita käyttämällä, sillä kintaan sisällä kylmälle ilmalle altistuva alue on huomattavasti suurempi kuin hanskoissa, joissa sormet ovat toisistaan erillään.
- Kuvauspaikat kannattaa etsiä jo valoisaan aikaan. Mitä pohjoisemmaksi suuntaat, sen parempi mahdollisuus revontulten näkemiseen on. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomessakin revontulia esiintyy jopa koko maassa.Kamera kannattaa puolestaan suunnata pohjoisen taivaan suuntaan ja itse kuvausalueeksi kannattaa valita mahdollisimman valosaasteeton sekä avoin paikka, kuten esimerkiksi suo tai järvi. Mikäli erotat taivaalta tähtiä, näkyvät usein revontuletkin. Väriloisto ilmestyy taivaalle yleensä ilta yhdeksän ja puolenyön välillä. Suurempien aurinkomyrskyjen aikaan revontulia voi puolestaan bongata jo iltapäivä viiden aikoihin ja valoshow voi hyvinkin jatkua jopa yön pikkutunneille saakka. Revontuliaktiivisuus on yleensä parhaimmillaan syys- ja kevätpäiväntasauksen aikoihin, joten parhaista kuvaushetkistä on mahdollista nauttia keväthangilla tai vaikka syysvaelluksen aikana.
- Käytä itse- tai kaukolaukaisinta. Revontulia kuvattaessa kamera täytyy saada pysymään mahdollisimman hyvin paikallaan sekä kuvanottohetkellä että valotusajan aikana. Vaikka luotto oman käden vakauteen olisikin kohdillaan, parhaisiin tuloksiin pääsee ehdottomasti käyttämällä joko kameran itselaukaisuominaisuutta tai erillistä kaukolaukaisinta, joiden avulla kameran saa ottaaman kuvan ilman tarvetta koskea kameraan.
- Revontulia kuvattaessa on hyvä huomioida, että pitkällä valotuksella kamera näkee jopa huomattavasti ihmisen omaa silmää paremmin, ja omasta kuvasta saattaa jälkeenpäin löytää niitäkin värisävyjä, joita et ole itse paikanpäällä havainnut. Vihreä valo purkautuu molekyylistä lähes välittömästi, mutta punainen varaus pysyy molekyylissä pidempään. Tämän takia vihreä valo näyttää muodostavan erilaisia muotoja ja liikkuvia säännöllisiä kuvioita, mutta punainen valo saattaa olla vain muodotonta valoa. Esimerkiksi minulle on käynyt muutamaan otteeseen niin, että kamera on tallentanut jopa selvästi revontulia, joita oma silmäni ei ole edes havainnoinnut.
- Uskalla kokeilla. Revontulten ilmaantuessa taivaalle, kannattaa uskaltaa kokeilla erilaisia kuvausasetuksia ja kuvakulmia. Kuvia on lisäksi mahdollista editoida jälkikäteen erilaisilla kuvankäsittelyohjelmilla. Ilmaisista ohjelmista esimerkiksi Gimp on varsin hyvä revontulikuvien editoimiseen. Mikäki intoa kuvien editoimiseen löytyy enemmänkin, kannattaa kuvat ehdottomasti ottaa RAW-muodossa. Tämä antaa nimittäin huomattavasti enemmän valinnan varaa erilaisille säädöille.
- Yhdistä revontulten kuvaaminen hyötyliikuntaan. Itse kuvauspaikalle pääseminen vaatii usein sen, että liikut edes hieman asutuskeskuksien ulkopuolelle. Tämä siirtymä onkin helppo yhdistää mukavaan luontoliikuntaan. Kuvauspaikalle voikin siirtyä esimerkiksi metsäsuksilla tai lumikengillä.
- Nauti ympäröivästä luonnosta. Mainitsin jo kohdassa neljä, että revontulten kuvaaminen on kärsivällisen ihmisen hommaa. Usein pitkiksikin venyvät odotusajan kannattaakin yhdistää luonnosta nauttimiseen. Varaa siis mukaan esimerkiksi tulentekovälineet, hieman polttopuuta sekä lämmintä juotavaa, hyvää istuinalustaa unohtamatta. Ei nimittäin ole olemassa oikein mitään sen parempaa kuin tulistelu keskellä koskematonta luontoa ja tähtitaivaan katselu ennen revontulten tanssin alkamista.
Kameran asetukset ja kuvausvälineet
- Valotusaika: n. 15 sekuntia (tämän kanssa kannattaa tehdä muutoksia tilanteen mukaan)
- Linssin aukko: mahdollisimman iso, mieluiten f/1.4-2.8
- Polttoväli: mahdollisimman pieni (esim. 8 -18mm), koska laajakuvainen linssi on parempi maisemakuvaukseen.
- ISO-herkkyys: 1600-4000
- Tarkennus: käytä joko manuaalista tarkennusta tiettyyn kohtaan (esimerkiksi hyvin näkyvä tähti tai jokin maamerkki) tai aseta tarkennus äärettömään (∞-merkki)
- Käytä itse- tai etälaukaisinta sekä laadukasta jalustaa.
