Ranuan Suurhanke-illassa asiaa tuulivoimasta, Suhangon kaivoksesta sekä matkailun uusista tuulista

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Ranuan kunnanvaltuustosalissa järjestettiin maanantai-iltana kolmetuntinen Suurhanke -ilta, jossa käytiin keskustelua Suhangon kaivos- ja tuulivoimahankkeesta sekä Ranuan Seudun Matkailun uusista tuulista. Tästä blogitekstistä löydät tiivistelmän tapahtuman sisällöstä.
Tuulimyllyjä talvimaisemassa

Visit Ranua siirtyy Ranuan Seudun Matkailun alaisuuteen

Ranuan matkailun kannalta merkittävin uudistus tulee olemaan se, että vuoden 2020 alusta saakka ”jäissä” ollut Visit Ranua tulee alkuvuodesta 2022 siirtymään Ranuan Seudun Matkailu Oy:n alaisuuteen ja sitä kautta myös aktivoitumaan pitkän hiljaiselon jälkeen.

Käytännössä Visit Ranuan paluu tarkoittaa sitä, että aluksi mukaan lähtevät yritykset kerätään saman domainin alle ja Visit Ranua tulee vastaamaan pääasiallisesta alueellisesta markkinoinnista sekä matkailuun liittyvästä viestinnästä. 

Tulevaisuuden suunnitelmissa on lisäksi koota kaikki paikkakunnalta mukana olevat matkailutuotteet ja -palvelut yhden yhteisen myyntikanavan alle. Verkkokaupan lisäksi Visit Ranuan nettisivustolle tullaan tekemään sivustouudistus. Hanke tulee lisäksi työllistämään tulevaisuudessa ainakin yhden lisähenkilön.

Visit Ranuan paluu on paikkakunnan matkailulle todella kaivattu lisä, sillä viimeisen vajaan kahden vuoden aikana varsinaista yhteismarkkinointia Ranualla ei ole tehty käytännössä ollenkaan, vaan kaikki yksittäiset ja rajallisin resurssein toimintaansa pyörittävät yritykset ovat joutuneet tekemään myyntiä sekä markkinointiaan täysin itsenäisesti.  

Lapin matkailun puolella suuret alueorganisaatiot, kuten Visit Levi, Visit Rovaniemi sekä House of Lapland ovat jo pidemmän aikaa osoittaneet käytännön tasolla, miten suuri apu alueellisesta yhteismarkkinoinnista voi olla myös yksittäisille yrityksille. Rovaniemellä sijaitsevista majoitusalan yrityksistä esimerkiksi Arctic TreeHouse Hotel on noussut kansainvälisen mediahuomion myötä yhdeksi Suomen suurimmista turistihoukuttimista ja sama pätee myös esimerkiksi Levin igluihin.

Suuri kiitos yksittäisten yritysten matkasta kohti maailman tietoisuutta kuuluu nimenomaan osaaville alueorganisaatioille, joiden tarkoituksena on hoitaa yhteismarkkinointia ja -myyntiä kokonaiselle alueelle sekä sieltä löytyville yrityksille.

Ranua on tällä hetkellä yksi Lapin harvoista matkakohteista, joista ei löydy yhteismarkkinointiin erikoistunutta Visit-organisaatiota.

Ranuan Seudun Matkailun toimitusjohtaja Johanna Koivunen kertoi Visit Ranuaan liittyvien uudistuksien lisäksi myös Ranuan eläinpuiston uusista investointitarpeista, jotka kohdistuvat suurelta osin puiston alueelta löytyviin remontointikohteisiin sekä puiston yhteyteen suunniteltuun hotelliin.

Suhangon kaivoshanke myötätuulessa

Jo vuosikymmenten ajan Ranualle suunniteltu Suhangon kaivoshanke on tällä hetkellä kovassa myötätuulessa. Kaivosyhtiö Arctic Platinum valmistelee parhaillaan tarkempaa kannatusselvitystä hankkeelle.

– Alustavan kannatusselvityksen mukaan kaivoksessa louhittaisiin ja rikastettaisiin malmia viisi miljoonaa tonnia vuodessa ja muutaman vuoden jälkeen määrä nousisi kymmenen miljoonaan tonniin vuodessa eli kaivos olisi Sodankylän Kevitsan luokkaa, kertoi Arctic Platinumin projektipäällikkö Juha Rissanen Ranuan suurhankeillassa.

Suhangosta löydettävistä malmeista tärkein ja arvokkain on palladium, jota käytetään pääasiassa autojen katalysaattoreiden valmistukseen. Palladiumin kysyntä ja sen myötä myös markkinahinta ovat nousseet tuntuvasti maailmalla. Sama pätee myöskin Suhangosta löydettävään kupariin.

Kuparin ja palladiumin lisäksi Suhangosta tultaisiin louhimaan platinaa, nikkeliä sekä kultaa.

Suhangon kaivoshankkeen suunnitelmissa tarkoituksena on rakentaa kaivoksen purkuvesille yli 40 kilometriä pitkä putki, joka laskisi Kemijoen Ossauskoskeen. Sähköliittymä kaivokselle vedettäisiin puolestaan Petäjäkosken voimalaitokselta.

Kaivosta varten täytyy lisäksi rakentaa monta kilometriä uutta tietä, jonka kustannusarvio on noin kuusi miljoonaa euroa. Alueelle rakennettaisiin lisäksi malminrikastamo.

Suunnitelmissa on luoda Suhankoon kolme avolouhosta vaiheittain eli siirtyä uuteen louhokseen siinä vaiheessa, kun edellinen on ehditty louhia tyhjäksi tai sitten kun sivukivialue täyttyy. Ennallistamistyöt kaivoksen alueella aloitetaan heti siinä vaiheessa, kun edellinen alue on louhittu tyhjäksi. Jokaiselle louhokselle tulisi sivukivien läjitysalueet ja rikastushiekka-altaat.

Suhangon kaivosyhtiön luvitusasiat ovat ehtineet jo hyvin pitkälle. Yhtiön ympäristöpäällikkö Erkki Kantola kertoi Ranuan suurhankeillassa, että yhtiö hakee lupaa aloittaa työt, vaikka päätöksistä valitettaisiinkin.

– Rahoittajat voisivat tehdä investointipäätöksen jo loppukesän tai alkusyksyn 2023 jälkeen, Kantola lisää.

Kaivoksen rakentamiseen liittyvät kokonaiskustannukset nousevat arviolta useisiin satoihin miljooniin euroihin, mutta tarkkaa hintalappua hankkeelle ei vielä ole olemassa.

– Tarkkaa lukua ei ole kerrottu, koska kannattavuusselvitys kesken, Rissanen kertoi esittelynsä aikana.

Kaivoksen lisäksi tuulivoimaa Suhankoon?

Kaivoshankkeen lisäksi Suhankoon suunnitellaan myös toista suuhanketta: tuulivoimapuistoa, jonka suunnittelun taustalta löytyy Suhangon Tuulivoima Oy.

Suhankoon oli aiemmin suunniteltu alustavasti vajaata 40 tuulivoimalaa, mutta määrä on kuitenkin nykytietojen mukaan jäämässä hieman pienemmäksi.

– Kun ympäristövaikutusten arviointia tehdään, myllyjen määrä vähenee arviolta 25 – 30 tuulivoimalaan, hankekehityspäällikkö Harri Ruopsa Suhangon Tuulivoima Oy:stä kertoi.

Suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston alueella on sekä yksityisten että yhden yhteismetsän maita.

– Maanvuokrasopimuksia on tehty nyt reilusti jo 2/3 osaan alueesta. Sopimuksia on jo niin merkittävästi, että hanketta voisi lähteä viemään eteenpäin.

Tuulivoima on herättänyt paljon aktiivista keskustelua Ranualla jo vuosien ajan ja yksi suurhankeillan aikana esiin nousseista huolenaiheista oli muun muassa se, miten porot sopeutuvat elämään yhdessä tuulivoimaloiden kanssa.

– Uskon, että tuulivoimalat voidaan sovittaa yhteen poronhoidon kanssa. Se vaatii esimerkiksi voimaloiden määrän karsimista, Ruopsa kommentoi kyseistä aihetta.

Suhangon Tuulivoima Oy on jo ehtinyt jättämään kaavoitusaloitteen Ranuan kunnalle. Mikäli aloite hyväksytään, siirrytään hankkessa eteenpäin varsinaiseen kaavoitukseen. Kaavoitusaloitteen kohtalosta päättää aikanaan Ranuan kunnanvaltuusto.

Tuulivoimaloiden pystyttäminen ei tapahdu hetkessä, vaan maanrakennustyöt kestävät arviolta puolitoista vuotta ja itse myllyjen pystyttäminen olosuhteista riippuen puoli vuotta tai sitä pidempään. Myös perustusten rakentaminen ottaa oman aikansa. Itse sähköntuotanto olisi mahdollista aloittaa arviolta viiden vuoden kuluttua.

Kaivostoiminnan osalta nouseen työllistävän vaikutuksen sekä uusien asuntojen tavoin myös tuulivoimahankkeen puolesta uskomuksena on, että Ranuan hyötyisi hankkeesta sekä yritystoiminnan että kunnan osalta.

– Hanke on kooltaan reilu 200 miljoonaa euroa, joten siitä varmasti lohkeaa osa myös paikallisille yrityksille, Ruopsa kertoi.

Ruopsa kertoi lisäksi, että kymmenen myllyn rakentaminen tulisi rakennusvaiheen aikana työllistämään vajaat 200 ihmistä ja valmiit myllyt puolestaan hieman alle 30 ihmistä vuodessa. Tiedot työllistävistä vaikutuksista oli saatu Pohjois-Pohjanmaalla tehdyn selvityksen perusteella. Ranualaisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä osallistumaan esimerkiksi maanrakennus- sekä rakennusurakoihin.  

Jo esillä olleen Suhangon Tuulivoima Oy:n lisäksi Ranuan tuulivoimahankkeesta ovat olleet kiinnostuneet ainakin Megatuuli Oy, St1 sekä Metsähallitus. Näistä jokaisella tavoitteena on ollut kymmenien myllyjen pystyttäminen Ranualle. Tuulivoimayhtiöiden kasvanut into on osa laajempaa kokonaisuutta ja valloillaan olevaa trendiä, jossa ollaan hiljalleen siirtymässä fossiilisista energianlähteistä kohti uusiutuvia ja ympäristöystävällisempiä energiamuotoja.

Sopivatko kaikki hankkeet yhteen pitäjään?

Ranualla suurta pohdintaa on herättänyt sekin, onko yhdelle – matkailustaan tunnetulle – paikkakunnalle mahdollista mahduttaa tuulimyllyjä, kaivos ja vielä puhdasta luontoa ympäri maailmaa tuleville matkailijoille.

– Ei ole mahdottomuus saada toimimaan matkailua, porotaloutta ja uutta vihreää energiaa, mutta tämä aihe vaatii vielä keskustelua ja tarkempaa silmää, että kaikkien intressit otetaan huomioon, tapahtumassa mukana ollut Ranuan uusi kunnanjohtaja Tuomas Aikkila kiteytti.

Keskustelu sujui tapahtuman aikana myös muilta osin hyvässä yhteisymmärryksessä sekä tapahtumassa esiintyneiden puhujien että runsaspäisen yleisön osalta. Paikan päällä tapahtumassa oli paikalla 55 osallistujaa, jonka lisäksi Kuriirin Facebook-sivuilla lähetettyä livelähetystä seurasi enimmillään 101 katsojaa.

Jo mainittujen henkilöiden lisäksi tapahtumassa puhuivat Ranuan Yrittäjät Ry:n puheenjohtaja Heikki Kuusela, keskustelua johtanut Kuriirin Jari Ranua sekä Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.

Lähteet ja aiheesta muualla: Business Ranua | Ranualle suunnitellaan satojen miljoonien jätti-investointeja

Jutun pääkuva: Juuso Stoor | Yle

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

Mandi Koskelan esitys tankotanssin SM-kisat 2021
Ranualaisen Mandi Koskelan tavoitteena tankotanssin MM-kulta

Tankotanssi ei ole Ranuan kokoisessa pienessä kylässä kovinkaan todennäköinen valinta harrastukseksi. Mandi Koskelan sydämen voimaa, notkeutta ja tekniikkaa vaativa laji kuitenkin onnistui valloittamaan. SM-kultaa tänä vuonna voittaneen nuoren tankotanssijan uran seuraavana etappina ovat Italiassa järjestettävät MM-kisat.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.