Sisältöluettelo
Milloin hilla kukkii?
Hilla, eli lakka on monivuotinen, noin 10 – 25 cm korkea, kaksilehtinen ja yksikukkainen ruoho, jonka maavarsi on rönsymäinen ja puutunut. Lehdet ovat kurttuisia ja munuaismaisia. Kasvi on kaksikotinen eli hede- ja emikukat sijaitsevat eri yksilöissä. Kukka muodostuu viidestä valkoisesta terälehdestä. Hillan kukinta-aika alkaa Lapissa usein kesäkuussa, mutta aikaisimmillaan laajempaa kukintaa on tavattu jopa toukokuun puolivälissä. Ranualla hillan kukinnasta kesällä 2021 uutisoitiin ensi kertaa perjantaina 4. kesäkuuta.
Mitä hilla tarkoittaa? Ja millä eri nimillä lakkaa kutsutaan?
Lakka eli hilla eli suomuurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi. Nimeä ”hilla” käytetään myös kasvin tuottamasta heleän oranssista mehukkaasta marjasta. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain: Lapissa marjaa kutsutaan hillaksi ja sekä eteläisessä että itäisessä Suomessa puhutaan yleisesti lakasta. Keskisuomalaisen Muuramen nimi juontuu puolestaan suomuuraimesta, ja kasvi näkyy myös Muuramen kunnan vaakunassa. Muita kasvista tai sen marjasta käytettyjä nimityksiä ovat esimerkiksi nevamarja, valokki ja lintti.
Milloin hillasato kypsyy?
Hillan poiminta alkaa yleensä noin kuusi viikkoa kukinnan alkamisen jälkeen. Hillan poimintakausi alkaa Lapissa yleensä heinäkuun puolessa välissä ja jatkuu elokuun alkupuoliskolle saakka. Hillan poimintakausi on siis yleensä erittäin lyhyt ja erityisen lämpimät säät voivat lyhentää kautta vielä entisestään.
Lakka kasvaa sekä avosoilla että puustoisilla alueilla. Koska lakka on etenkin avosoilla erittäin dominoiva kasvi, kutsutaan suoalueita usein termillä hillasuo. Puustoisilta alueilta poimittavaa hilla kutsutaan puolestaan korpihillaksi, jonka poiminta-aika ajoittuu kauden loppuun.
Hillan sato vaihtelee merkittävästi eri vuosien ja alueiden välillä. Halla, eli yöpakkanen, vie helposti arat kukat ja voi pilata myös jo raakileiksi ehtineet marjat. Lisäksi kolean ja sateisen sään vallitessa ei välttämättä ole riittävästi hyönteisiä pölyttämässä kukkia. Koska lakkasato on niin herkkä eri sääilmiöille, on tärkeää, että marjastajalla on mahdollisimman tarkat etukäteistiedot eri tyyppisistä marjapaikoista. Jos halla on käynyt avosoilla, kannattaa hilloja lähteä etsimään esimerkiksi puustoisilta soilta, rinnesoilta tai korkeammalla sijaitsevilta soilta.
Koska lakan poiminta-aika on melko lyhyt muihin marjoihin verrattuna, kannattaa hillasoita käydä tutkimassa jo etukäteen. Näin marjan kypsyttyä ei tarvitse käyttää aikaa marjapaikkojen etsimiseen. Lisäksi kannattaa seurata median antamia tiedotteita marjasatoon liittyen. Mikäli aiot poimia ennestään tuntemattomalla alueella, kannattaa käyttöön ottaa esimerkiksi jonkinlainen karttapalvelu. Visit Ranuan Ranua Appista löydät kattavat tiedot Ranuan hillasoista.
Voiko raakaa lakkaa kypsyttää kotona? Entä voiko hillaa kasvattaa itse?
Raakaa hillaa ei suositella kypsytettäväksi kotioloissa, sillä marjaa voi olla vaikeaa saada kypsymään normaalisti ja normaalin makuiseksi. Kotioloissa hilla kuivuu kypsymisprosessin aikana helposti ja vaikka marja näyttäisikin ulkoisesti normaalilta, ei sen maku vedä vertoja normaaleissa oloissa kasvaneelle vastineelleen.
Innokkaille hillan kasvattajille iloinen uutinen on kuitenkin se, että hillaa on mahdollista kasvattaa menestyksekkäästi myös kotioloissa, kunhan kasvuolosuhteet ovat kunnossa.
Lakkaa varten kannattaa kaivaa 20-30 senttiä syvä istutuskuoppa, jonka vuorataan kosteutta pitävällä muovilla. Muoviin kannattaa kuitenkin tehdä rankimpien sateiden varalta muutamia reikiä. Esimermiksi kalkitsematon turve on oivallinen kasvualusta lakalle, maaperän sopiva pH-arvo on puolestaan 4,5 – 5,5. Lannoitteeksi sopivat alppiruusuille kehitetyt rodolannoitteet.
Astiataimina myytäviä lakkoja on mahdollista istuttaa koko kauden ajan, joskin kuumimpia heinäkuun helteitä kannattaa välttää puolivarjossa parhaiten viihtyvän kasvin kanssa. Syksy ja kevät ovat parhaimpia aikoja istutuksille.
Oman puutarhan lakkoja pitäisi päästä maistelemaan ensimmäistä kertaa jo vuoden tai kahden päästä istutuksesta, ja mikä parasta: hillat maistuvat aivan yhtä hyviltä kuin ”aidot”, Suomen yöttömien kesäöiden kypsyttämät, soilta poimitut marjat. Huomioitavaa on kuitenkin, että kovin suurista sadoista ei kannata haaveilla.
Missä kaikkialla lakkaa kasvaa?
Hilla kasvaa koko Suomessa, mutta runsaimmat marjasadot saadaan yleensä Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Lapista. Lakka viihtyy luonnontilaisilla soilla, mutta sitä esiintyy myös uusien metsäojien ja soita halkovien metsäteiden reunoilla, jossa se kasvaa ja myös marjoo jonkin aikaa. Pohjois-Suomen ojittamattomat suoalueet tuottavat suurimman sadon.
Kaikkein suurimmat hillat kasvavat metsikköisillä alueilla. Näitä metsien keskellä kasvavia marjoja kutsutaan yleisesti ottaen korpihilloiksi. Joskus yksittäisiä marjoja saattaa löytyä myös aivan kuivien kankaiden keskeltä, mustikoiden ja puolukoiden keskellä kasvamassa.
Kesällä 2017 löysin Ranuan kylän keskustan tuntumasta erään kuivan metsän keskeltä pienen alueen, josta hillaa löytyi lähestulkoon mattona. Poimin kyseisestä paikasta yhdessä äitini kanssa noin 15 litraa kypsää ja suurikokoista marjaa. Hillojen runsaan kasvun poikkeuksellisessa paikassa oli ilmeisesti mahdollistanut alueelta löytynyt ampiaispesä, jonka asukkaat kävivät ensimmäisen vierailuni aikana myös tekemässä lähempää tuttavuutta monien pistojen muodossa.
Hillan käyttö elintarvikkeena?
Lakat ovat jo sellaisenaan todellista juhlaruokaa. Lakasta syntyy esimerkiksi jälkiruokia ja leivonnaisia. Esimerkiksi hillaa sisältävä täytekakku on monen kesäjuhlan keskipiste. Lakkahillo on puolestaan leipäjuuston tai ohukaisten kanssa tarjottuna ovat mitä parhaimpia jälkiruokia. Kermainen lakkajäädyke ja hillapiirakka ovat myös mitä makeimpia herkkuja. Lisäksi lakasta valmistetaan muun muassa mehua ja marmeladia.
Suomessa lakkaa syödään perinteisesti leipäjuuston kera, Norjassa kermavaahdon ja sokerin kanssa tai kakussa, Ruotsissa puolestaan jäätelön kera.
Kanadassa hillaa käytetään myös erään erikoisoluen maustamiseen ja samaa on tehnyt Suomessa ainakin Pyynikin Käsityöläispanimo sekä Tornion Panimolla, joka käyttää hillaa raaka-aineena monessakin eri tuotteessa. Ranualla hillasta valmistetaan sekä viiniä että likööriä. Paikallisia hillatuotteita on mahdollista ostaa Ranuan Eläinpuistolla sijaitsevasta MurrMurr-linnasta.
Lakan lehdistä saa lisäksi valmistettua yrttiteetä, jota mm. inuiitit ovat perinteisesti käyttäneet hivenaineiden lähteenä sekä vatsavaivojen hoitoon. Suoliston limakalvoa rauhoittava vaikutus perustuu lehtien sisältämiin parkkiaineisiin. Eräiden tutkimusten mukaan hillan lehdillä on myös antimikrobisia vaikutuksia. Marjojen verholehtiä on käytetty Venäjällä myöskin yskänrohtona.
Mistä hillaa voi ostaa ja paljonko lakkakilo maksaa?
Ranualla hillakauppa käy kuumimmillaan kylän keskustassa sijaitsevalla Hillatorilla, jossa kauppaa käydään sekä ammattikauppiaiden että paikallisten poimijoiden toimesta. Torilta löytyy omat myynti- ja ostopisteet sekä hillanpoimijoille että ammattimyyjille.
Tätä nykyä hillakauppaa käydään yhä suuremmissa määrissä myös netin puolella. Hillaa voi siis yrittää etsiä tänä päivänä myös esimerkiksi Tori.fi -palvelun kautta. Mikäli liikut Ranualla päin ja olet kiinnostunut hillan ostosta, kannattaa hillaa etsiä myös ranualaisten Facebookin myynti- ja ostoryhmästä.
Hillan kilohinta vaihtelee huomattavasti monista eri tekijöistä riippuen. Ranuan Hillatorilla hillan kilohinta on liikkunut viime vuosien aikana yksityisten poimijoiden osalta noin 20 euron pinnassa, kun taas ammattimaisilta myyjiltä marjaa voi ostaa hieman edullisemmin.
Tuoreen ja vastapoimitun marjan hinta on Ranualla yleensä verrattaen edullinen, sillä Etelä-Suomessa sekä marketeissa että yksityisiltä ostetun lakan hinta voi olla pitkästikin yli 20 euroa kiloa kohden.
Hillan vuosittaiseen myyntihintaan suurin vaikuttava tekijä on sadon määrä. Hinnat voivat vaihdella merkittävästi myös itse poimintakauden aikana: hinnat ovat usein korkeimmillaan poimintakauden alussa ja lopussa, kun taas edullisimmin lakkaa voi ostaa poimintakauden huipun aikaan, jolloin marjaa on myös tarjolla eniten.
Mitä vitamiineja ja kivennäisaineita lakka sisältää?
Hilla on erittäin terveellinen marja, joka sisältää C-vitamiinin lisäksi myös E-vitamiinia sekä A-vitamiinin esiastetta ja monia eri kivennäisaineita, kuten magnesiumia, kaliumia ja kuparia sekä fenolihappoja ja flavonoideja.
Miten lakkaa säilötään?
Hilla soveltuu hyvin pakastettavaksi, sillä sen terveelliset ominaisuudet säilyvät erittäin hyvin myös pakkasessa. Kokonaiset marjat pakastetaan mahdollisimman nopeasti poiminnan tai oston jälkeen. Pieni määrä sokeria pakastusrasian tai -pussin pinnalla parantaa värin, maun sekä C-vitamiinin säilymistä. Nopeus on valttia niin jäädyttäessä kuin sulattaessakin. Ravintoaineiden säilymisen kannalta sulatus on hyvä tehdä mikroaaltouunissa tai vesihauteessa.
Kokonaisten marjojen osalta hilloaminen on myös hyvä tapa lakan säilömiseen. Marja sisältää puolukan tavoin luontaisesti bentsoehappoa, jolloin hilla säilyy survottuna omassa mehussaankin viileässä varastoituna, joskin survominen hävittää osan ravintoaineista.
Muiden pehmeäkuoristen marjojen tavoin lakka säilyy sellaisenaan jääkaapissa ainoastaan muutamia päiviä. Pakkasessa marjat säilyvät hyvinä vain noin vuoden ajan, joten hillaa ei kannata välttämättä hamstrata hirveästi yli oman tarpeen.
Mikäli ostat hillaa esimerkiksi kesähelteiden aikaan, on hyvä muistaa, että hilla ei kestä hyvin kylmäketjun katkeamista. Marjat kannattaa siis kuljettaa paikasta toiseen hyvin viilennettyinä, esimerkiksi matkajääkaapin tai kylmälaukussa.
Milloin kannattaa suunnata Lappiin hillan perässä?
Hillan perässä Lappiin tuleville voin suositella ajankohtaa noin heinäkuun puolivälin tienoilla. Hillan kypsyminen on toki paljolti kiinni säähän liittyvistä tekijöistä, mutta koska kukinta on jo kesäkuun alkupuolella niin hyvin käynnissä, on perusteltua odottaa, että ensimmäisistä kypsistä hilloista päästään nauttimaan jo heinäkuun puolivälin aikaan. 16. heinäkuuta tulee täyteen kuusi viikkoa siitä, kun hillan kukkimisesta uutisoitiin ensi kertaa.
Ennen poimintakauden alkua kannattaa kuitenkin pitää silmällä eri medioita, jotka varmasti tiedottavat aktiivisesti myös hillan kypsymiseen liittyen. Hillauutisia tullaan julkaisemaan myös vuosittain tämän blogin puolella. Näistä pysyt parhaiten kartalla tilaamalla sivuston alalaidasta uutiskirjeemme.
Mikäli suunnittelet hillanpoimintaa Ranualla, niin suosittelen tutustumaan Ranuan hillakarttoihin etukäteen Ranuan Seudun Matkailun Ranua Appin kautta. Ranuan hillakartat ovat keränneet kesien 2020 ja 2021 aikana yli 250 tuhatta katselukertaa.
Lähteet: Martat, Yle, Ranuan kunta
Artikkelin kuva: Jari Romppainen
