Talvi- eli hiihtoloman alkuperä
Talviloma, eli edelleen laajalti myös hiihtoloma on suomalainen kouluissa pidettävä lomakausi, joka ajoittuu perinteisesti helmi – maaliskuun vaihteeseen. Kyseessä on viisi päivää – maanantaista perjantaihin – kestävä lomakausi, jonka ajankohta vaihtelee nykyään maakunnittain, sillä lomat on porrastettu kolmelle viikolle.
Hiihtoloman alkuperä juontuu 1920-luvun kauniaslaiseen kouluun nimeltään Grankulla Samskolan. Koulun johdossa oli noihin aikoihin herännyt ajatus koululaisten lomasta talvikaudelle, jotta oppilaille tarjoutuisi hyvä tilaisuus hiihtourheilun laajamittaiselle harrastamiselle kauden ollessa parhaimmillaan.
Kouvolalainen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen ehdotti puolestaan vuonna 1926 Kasvatus ja koulu -lehdessä koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi erillistä hiihtolomaa. Hirvonen kirjoitti tuolloin, että keväthangilla hiihtäminen saisi lapset nauttimaan raittiista ilmasta, joka antaisi myös uutta kestävyyttä lukuvuoden loppuun jaksamiselle.
Grankulla Samskola otti ensimmäisenä kouluna käyttöön kuuden päivän mittaisen hiihtoloman vuoden kahdeksannella viikolla vuonna 1927.
Lauri Pihkala alkoi seuraavaksi ajamaan hiihtoloma-ajatusta eteenpäin 1930-luvun alussa. Kouluhallitus hyväksyi Pihkalan idean ja tämä johti siihen, että vuonna 1933 hiihtoloma otettiin käyttöön yleisesti kaikissa Suomen kansa- ja oppikouluissa.
Suomen liikuntahallintoa tutkineen dosentti Erkki Vasaran mielestä kouluissa käyttöön otetut hiihtolomat olivat yksi näkyvimmistä ja merkittävimmistä liikuntapoliittisista käytännön toimista Suomessa 1920- ja 30-lukujen aikana.
Nykyään perinteisen murtomaahiihdon merkitys on laskenut lasten ja nuorten keskuudessa, mutta harrastus on siltikin pitänyt asemansa myös nuoremman väestön parissa. Hiihdon rinnalla paikkansa nuorten suosiossa on viime vuosikymmenten aikana ottanut etenkin laskettelu, joka houkutteleekin paljon kotimaisia matkaajia Lapin hiihtokeskuksiin kevättalven aikana.
Hiihtolomakauden ajankohta vuonna 2022
Hiihtolomaa vietetään Suomessa jälleen kevättalvella 2022 porrastetusti siten, että viikolla 8 (21.2.–25.2.2022) lomalla ollaan Etelä-Suomessa: Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan sekä Ahvenanmaan kouluissa. Viikolla 9 (28.2.–4.3.2022) vuorossa ovat puolestaan niin sanotut Väli-Suomen, kuten Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan koulut. Viikolla 10 (7.3.–11.3.2022) lomia viettävät puolestaan Itä- ja Pohjois-Suomi, eli esimerkiksi Lapin, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kuopion, Joensuun ja Kajaanin koulut.
Nämä kolme viikkoa ovat erittäin tärkeitä myös monille Lapin matkailualan yrityksille, sillä nimenomaan hiihtolomaviikot ovat niitä, jolloin monet Suomessa asuvat lapsiperheet lähtevät yhdessä talvilomailemaan Lappiin. Muina ajankohtina talvilomamatkoja on huomattavasti hankalampi järjestää, sillä kesästä poiketen lasten vanhemmilla ei ole yhtä pitkiä lomia käytössään. Joulun pyhille ajoitettuvat pidemmät vapaat on Suomessa perinteisesti tavattu viettää perheen kesken kotona ja mummoloissa.
Laskettelu Lapin hiihtokeskuksissa
Hiihtoloman aktiviteetit on hyvä aloittaa ehkäpä sillä kaikista suosituimmalla, eli laskettelulla. Pohjois-Suomi ja Lappi tarjoavat laskettelun ystäville Suomen pisimmät ja monipuolisimmat rinteet sekä tunnelmalliset puitteet lumisissa maisemissa.
Kotimaan sisällä Lappiin saavutaan laskettelemaan yleensä joko omalla autolla tai julkisista kulkuvälineistä junalla tai lentokoneella. Myös linja-autojen suosio on viime vuosina kasvanut, kun etenkin Onnibus on alkanut tarjoamaan edullisia reittejä pääkaupunkiseudulta aina pohjoisimpaan Lappiin saakka. Etenkin hiihtolomien aikaan saapujia Lappiin on paljon aina pääkaupunkiseudulta asti.
Suomen kolme suurinta hiihtokeskusta, Ylläs, Levi ja Ruka, sijaitsevat kaikki Pohjois-Suomen tuntureilla, mutta yhteensä vaihtoehtoja on tarjolla todella paljon. Ranualta katsottuna lähimmät vaihtoehdot lasketteluun löytyvät Syötteeltä ja Rovaniemen Ounasvaaralta, joihin molempiin matkaa autolla kertyy vain noin tunnin verran.
Lapin hiihtokeskukset vievät usein laskettelijan sydämen mennessään jo ensimmäisen vierailun aikana ja monet palaavatkin Lappiin laskettelemaan vuosittain. Talvilomailijat ihastuvat Lapissa sekä vaihteleviin ja pitkiin rinteisiin että lumoavaan talviseen luontoon, jollaista ei yleensä ole mahdollista kokea Etelä-Suomessa. Luonto onkin erinomainen vetovoimatekijöille myös niille perheenjäsenille, jotka eivät itse harrasta laskettelua.
Moottorikelkkailu Lapin kelkkareiteillä
Moottorikelkkailu on yksi talven suosituimmista ja vauhdikkaimmista aktiviteeteista. Kelkkareittejä löytyy ympäri koko Lappia tuhansien kilometrien verran ja kelkan avulla siirtyminen paikkakunnalta toiselle sujuu myös erittäin helposti.
Ranualla kelkkareitit vievät jokaiseen ilmansuuntaan ja matka jatkuu helposti meiltä mm. Syötteelle, Posiolle, Rovaniemelle, Simoon tai etelässä Oulun lähikuntiin, kuten Pudasjärvelle ja Iihin.
Virallisia kelkkareittejä löytyy Suomesta yli 20 tuhatta kilometrin verran ja tarkemmat tiedot näistä löydät Kelkkareitit.fi -sivustolta. Itse kelkkailuharrastukseen ja Ranuan sekä lähialueiden kelkkareitteihin voit käydä puolestaan tutustumassa aiemmin tänä talvena julkaisemastamme blogitekstistä.
Maastohiihto säilyttää suosionsa vuosikymmenestä toiseen
Mitä olisi hiihtolomaan liittyvä blogikirjoitus ilman mainintaa maastohiihdosta? No ei ainakaan hyvä blogikirjoitus.
Vaikka laskettelu houkutteleekin ehkäpä kaikkein suurimman määrän matkailijoita Lappiin, on maastohiihto ollut myös pidemmän aikaa todella hyvä kannustin. Lasketteluun verrattuna hiihdolla on sekin etu, että hiihtolatuja löytyy paljon ympäri Lappia myös sellaisista kohteista, joista varsinaisia hiihto- ja laskettelukeskuksia ei ole. Lunta löytyy yleensä kevättalvella kaikkialta Lapista, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös hiihtolatuja löytyy käytännössä jokaiselta paikkakunnalta.
Myös Ranualla maastohiihtoa on helppo harrastaa todella monissa paikoissa. Aivan kirkonkylän keskustan tuntumasta löytyvät mm. maineikkaat ja monipuoliset Oravin hiihtoladut, joilta löydät eri mittaisia reittejä kilometristä aina kymmenen kilometrin lenkkiin saakka.
Myös pidempien hiihtoreissujen toteuttaminen onnistuu helposti, sillä Oravin ladut yhdistyvät yhdysladun muodossa Ranuan eläinpuiston luontopolulla oleviin latuihin. Reittien varrelta löytyy myös pari paikkaa tulisteltuun, mikä mahdollistaa hiihtoretket myös perheen pienempien kanssa. Koiran kanssa Ranualla on mahdollista hiihtää eläinpuiston noin kolmen ja puolen kilometrin pituisella latukierroksella.
Kylän keskustasta löytyvää Ranuanjärveä kiertää puolestaan talkoovoimin ylläpidetty perinteisen hiihtolatu, jolla on mittaa yhteensä noin 15 kilometrin verran. Ladun varrelta löytyy lisäksi laavu, jolla on mahdollista tulistella leppoisan laturetken aikana.
Kylän keskustan ulkopuolelta pääasiallisesti talkoovoimin ylläpidettyjä latuja löytyy ainakin Simojärveltä, Ruonasta ja Impiöstä. Ranuan hiihtoladuista löydät yksityiskohtaisemman ja kattavamman selvityksen aiemmin julkaisemastamme blogikirjoituksesta.
Mikäli matka jatkuu Ranualta vielä talviloman aikana jonnekin muualle, niin varteenotettavia hiihtokohteita löytyy tunnin ajomatkan päästä esimerkiksi Syötteeltä sekä Rovaniemen Ounasvaaralta.
Hiihtoharrastuksen merkityksestä mielelle ja keholle voit myös käydä lukemassa aiemmin tänä talvena julkaisemastamme blogitekstistä.
Mäenlasku on koko perheen vauhdikas hiihtoloman aktiviteetti
Mäenlasku on hauska ja vauhdikas talvinen aktiviteetti, joka soveltuu hyvin vaikka koko perheen hiihtoloma-aktiviteetiksi. Mäenlaskuun voi käyttää monenlaisia välineitä, joiden hankkiminen ei myöskään käy kovin kalliiksi lompakolle. Perinteisesti mäenlaskussa käytetään erilaisia pulkkia, liukureita ja rattikelkkoja, mutta näiden lisäksi mäkeä on mahdollista tulla alas myös esimerkiksi hiihto- ja minisuksilla ja miksipä ei myöskin lumilaudalla.
Mäenlaskupaikkojen yhteydestä löytyy yleensä myös tulentekopaikkoja, mikä mahdollistaa myös eväiden nauttimisen mukavan lämpimissä puitteissa. Makkaranpaisto ja pillimehu ovatkin olleet pienten lasten suosiossa jo niistä ajoista saakka, jolloin olin itse lapsi.
Mäenlaskupaikkoja löytyy hiihtolatujen tavoin käytännössä ympäri Lappia ja sopivan kokoiseen rinteeseen sellaisen tekee myös halutessaan itse aivan hetkessä. Mäkeä alas laskemalla jälki painautuu muutaman alastulokerran jälkeen ja tällaisesta paikasta voi hyvin olla iloa myös seuraaville alueella liikkujille.
Mäkeä laskiessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tämä laji ei sovellu esimerkiksi kävely- ja pyöräteiltä löytyviin alamäkiin, eikä myöskään sellaisiin paikkoihin, joissa alastullessa joudutaan ylittämään autotie.
Ranualla mäkeä on mahdollista laskea monilla eri välineillä sekä kylän keskustasta löytyvässä Oravin mäessä että Papinpalontien varressa sijaitsevassa Honkivaarassa, jota ylläpitää pitkäaikaisesta taltootyöstään hyvin tunnettu Pentti Lohi. Lohen omasta kotipihasta kylän keskustassa löytyy lisäksi valaistu mäenlaskupaikka.
Honkivaaran erikoisuutena on lisäksi luonnon oma hyppyrimäki, josta on mahdollista kokeilla myös pienimuotoista mäkihyppyä, sillä mäen ”k-piste” on alle kymmenessä metrissä. Aktiivisia mäkihypyn harrastajia paikkakunnaltamme löytyy muutaman henkilön verran.
Mäenlasku on perinteisesti ollut erityisen suosittua laskiaisen aikaan. Vuonna 2022 laskiaissunnuntai ajoittuu myös hiihtolomien ajalle, sillä kyseistä päivää vietetään tänä vuonna maaliskuun ensimmäisenä päivänä.
Pilkintä on hauskaa kevätauringon jo lämmittäessä
Seuraava helposti lähestyttävä ja perinteikäs talvilaji on pilkintä, joka onnistuu Suomen tuhansissa vesistöissä helposti. Hiihtolomakauden aikaan kevätaurinko lämmittää jo onneksi niin mukavasti, että vesistöjen äärellä on myös huomattavasti miellyttävämpi istua kuin sydäntalven kaamosaikaan.
Pilkittäviä kalalajeja ja erilaisiin olosuhteisiin soveltuvia tekniikoita on olemassa kymmeniä, jos ei jopa satoja, mutta jos liikutaan ihan perusasioiden äärellä, niin ahvenen pilkintä lienee kaikista kalastusmuodoista sekä helpoin että suosituin.
Pilkinnässä hyviä puolia ovat muun muassa se, että laji soveltuu myöskin erinomaisesti aivan kaiken ikäisille ja se ettei tähän kalastusmuotoon tarvitse erillisiä kalastuslupia.
Kuten niin monessa muunkin kevättalven aktiviteetin osalta, myös pilkkireissuun on helppo sisällyttää mukaan muutakin ulkoilua. Pilkkiretkelle on mahdollista lähteä esimerkiksi moottorikelkalla, lumikengillä tai hiihtäen ja pilkinnän yhteydessä on mukava tulistella vaikkapa vesistön rannalta löytyvällä laavulla. Tämän parempaa keinoa perheen yhteisen ajan viettämiseen on vaikeaa keksiä.
Revontulten valokuvaus on kiehtovaa puuhaa
Koska hiihtolomat ajoittuvat kevättalven alkupuolelle, on revontulten mainitsematta jättäminen tässä yhteydessä käytännössä mahdotonta. Paras revontulikausi on nimittäin helmikuun lopulla juuri alkamaisimmillaan ja tätä iloa jatkuu aina huhtikuun ensimmäisille viikoille saakka.
Revontulten valokuvaus talvella on kiehtovaa puuhaa, johon on helppo yhdistää myös muita talvisia aktiviteetteja, kuten lumikenkäilyä tai umpihankihiihtoa. Erillisille revontulisafareille on puolestaan mahdollista lähteä vaikkapa moottorikelkoilla tai suomenhevosten vetäminä.
Revontulten valokuvaamiseen talvella voit käydä tutustumassa tarkemmin eräästä aiemmin julkaisemastamme blogikirjoituksesta.
Umpihankihiihto ja lumikenkäily
Ei ole olemassa parempaa tapaa tutustua koskemattomaan talviseen luontoon kuin lähtemällä joko umpihankihiihtämään tai lumikenkäilemään. Mikäli siis haluat talviloman aikana päästä oikein lähelle luontoa, kannattaa ehdottomasti kokeilla näistä jompaa kumpaa.
Umpihankihiihto poikkeaa normaalista murtomaahiihdosta siten, että lajissa käytetään suurempikokoisia metsäsuksia ja erityyppisiä sauvoja, jotka toimivan paremmin pehmeällä ja upottavalla hangella. Nimensä mukaisesti umpihankihiihtoa harrastetaan myös eri paikoissa kuin itse maastohiihtoa. Suuremman pinta-alan omaavilla suksilla on nimittäin mahdollista edetä sujuvasti myös syvässä lumessa, minkä ansiosta tämän tyyppisillä suksilla pystyy hiihtämään esimerkiksi soilla ja metsissä.
Umpihankihiihdon avulla on mahdollista toteuttaa myös pidempiä reissuja luontoon, sillä hiihtäjä voi hyvin kuljettaa mukanaan myös ahkiota, johon mahtuu mukaan tarpeeksi tarvikkeita useammankin yön reissulle. Yöpyminen onnistuu yleensä parhaiten matkan varrelta löytyvillä laavuilla tai autiotuvilla. Ahkio on kelpo apuri myös sellaisessa tilanteessa, jossa hiihtämällä halutaan siirtyä esimerkiksi pilkille. Kaira ja muut pilkkivälineet kulkeutuvat ahkion kyydissä helposti syrjäisemmänkin vesistön äärelle.
Lumikenkäily on toinen hiihtoloman aktiviteetti, jonka avulla ympäröivään talviseen luontoon tutustuminen käy helposti. Umpihankihiihtoon verrattuna lumikenkäilyn etuna on se, että eteneminen onnistuu helposti myös puisemmilla ja mäkisillä alueilla, joissa liikkuminen suksilla voisi olla hankalaa tai jopa mahdotonta.
Lumikenkäily on lisäksi helposti lähestyttävä kuntoilumuoto, joka soveltuu erinomaisesti kaiken ikäisille liikkujille. Aktiviteetin vaatimustasoa on erittäin helppo säätää maastovalinnoilla sekä etenemisvauhdilla. Kesäisestä patikoinnista poiketen myös eksyminen on huomattavasti vaikeampaa, sillä lähtöpaikkaan on hyvissä sääolosuhteissa helppo palata omia jälkiä seuraamalla.
Talvipyöräily läskipyörällä
Talvipyöräily on mielenkiintoinen ja monipuolinen harrastusmuoto, jota on helpoin harrastaa fatbikella, eli tuttavallisemmin läskipyörällä. Normaaleista polkupyöristä poiketen läskipyörä on ympärivuotinen menopeli, joka kulkee helposti myös haastavammissa maastoissa.
Ranualla läskipyöräilemään on mahdollista lähteä sekä ohjatusti että itsenäisesti, jonka lisäksi pyöriä on tarjolla vuokralle sekä Ranuan eläinpuistolla että meidän majatalomme pihapiirissä Lapland Adventure & Huntingin toimesta.
Vierailemisen arvoisia kohteita talviloman aikana
Koska hiihtoloman on hyvä koostua muustakin kuin pelkästä luontoliikunnasta, päätin mainita tämän tekstin loppuun vielä muutaman käymisen arvoisen matkakohteen Lapin loman aikana.
Tämä osio on hyvä aloittaa kotopuolesta, jossa Ranuan eläinpuisto on ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka myös kevättalven aikaan. Eläinpuistolla ei nukuta talviunta, vaan valtaosa puiston eläinasukeista on hyvin nähtävissä myös talven aikana ja eläinten lisäksi matkailijan seurana ovat myös kauniin talviset maisemat.
Ranualta matka voi hyvin jatkua noin tunnin verran pohjoiseen päin, jossa Rovaniemeltä löytyvä napapiiri on ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka etenkin näin talvikaudella. Rovaniemellä joulu on läsnä vuoden jokaisena päivänä ja talvisissa puitteissa napapiirin ympäristö tarjoaa kerrassaan maagisen talvielämyksen. Rovaniemellä ei kannata unohtaa myöskään kulttuuripuolta, vaan tilanteen niin salliessa tutustumassa kannattaa käydä ainakin Arktikumin tarjontaan.
Tuntureista mainitsemisen arvoisia ovat ainakin Suomen kauneimmista talvimaisemista tunnettu Saana sekä Posiolta löytyvä Riisitunturi, jonka luonnonsuojelualue tarjoaa mahtavat puitteet sekä maisemakuvaukselle että talviselle kuntoilulle. Posiolla näkemisen arvoisia ovat ehdottomasti myös Korouoman kanjoneiden upeat jääputoukset.
Läntisessä Lapissa kannattaa puolestaan suunnata vaikkapa Kemiin, jossa matkailija voi käydä tutustumassa esimerkiksi Kemin kuuluisaan lumilinnaan ja Jäänmurtaja Sampoon.
Nähtävyyksiin Lapin eri paikkakunnilla voit käydä tutustumassa tarkemmin viime syksynä kirjoittamassani blogitekstissä, jossa esittelen Lapin parhaita nähtävyyksiä alueittain ja paikkakunnittain.
Hiihtolomaviikkojen tapahtumat Lapissa
Hiihtolomaviikkojen tapahtumia ja niiden toteutumista on vallitsevasta koronavirustilanteesta johtuen vielä vaikea ennustaa. Ajankohtaisia tiedotteita tapahtumiin liittyen kannattaakin seurata aktiivisesti eri matkakohteiden omilta sivuiltaan.
Ranuan tapahtumista ajankohtaiset tiedot löytyvät Ranuan kunnan nettisivuilta, Rovaniemen tapahtumat löytyvät puolestaan Rovaniemen kaupungin omilta sivuilta ja suosituista hiihto- ja laskettelukohteista Rukan, Levin, Ylläksen ja Saariselän tapahtumiin voit tutustua tarkemmin kohteiden omilta nettisivuilta.
Varaa hiihtoloman majoitus Ranualla
Arctic Guesthouse & Igloosin osalta yksi parhaista seikoista on se, että etenkin näin talvella sijaintimme on suorastaan ideaali monien talviaktiviteettien harrastamisen osalta. Ranuan kelkkareitit, hiihtoladut sekä Ranuanjärven parhaat pilkkipaikat sijaitsevat aivan oman rantamme vieressä ja esimerkiksi Oraviin on matkaa vain noin kilometrin verran. Ranuan Eläinpuisto sijaitsee meistä vain viiden minuutin ajomatkan päässä ja esimerkiksi Rovaniemeen tai Syötteelle ajaa meiltä noin tunnissa.
Mitä Ranualla voi tehdä talvi- tai hiihtoloman aikana?
Ranuan talvilomatarjontaan liittyviä asioita ollaan tämän blogin puolella käsitelty oikeastaan jo useampaan otteeseen ja myös todella kattavasti. Mikäli suunnittelet hiihtoloman aikana vierailua eteläisessä Lapissa, niin suosittelen tutustumaan aiemmista teksteistäni ainakin Ranuan talviaktiviteeteista ja paikallisten yritysten palveluista kertovaan tekstiin.
Mikäli olet puolestaan kiinnostunut käymään ohjatuilla aktiviteeteilla esimerkiksi hevosrekiajelun, opastetun pilkinnän tai revontulien kuvausretken muodossa, niin käy ihmeessä tutustumassa myös aktiviteettisivustoomme.
Jutun pääkuva: © Harri Tarvainen | Visit Finlandin kuvapankki
