Ranuan paikat ja nähtävyydet
1. Ranualla on toiminut sukellusvenebisnes 1980 – 90 luvun vaihteessa. Vaikka tämä todella rohkea ja jopa yltiöpäinen kokeilu päättyi lopulta pettymykseen ja pääasiallisesti tuolta ajalta on jäljellä ainoastaan muistot, niin myös konkreettisia asioita noilta ajoilta on edelleen jäljellä. Näistä mainittavia ovat mm. Ranuan sukellusveneterminaali, joka palasi toimintaan 2010-luvun puolivälissä, sekä meidän majatalomme uudempi päärakennus, joka rakennettiin 1980-luvun lopulla nimenomaan sukellusvenematkailusta johtuvasta majoituskysynnästä johtuen.
2. Ranuan sukellusveneet kulkivat nimillä Kultainen Taimen ja Kultainen lohi. Sukellusvenebisneksen omisti puolestaan Suomen Sukellusvenematkat Oy.
3. Simojärveltä löytyy lisäksi useita hautasaaria, joita on käytetty nimensä mukaisesti vainajien hautaamiseen. Tapa oli yleinen ennen kirkkomaiden yleistymistä, koska matkat kirkolle olivat pitkiä. Hautaukset olivat useimmiten väliaikaisia – vainajat haudattiin saariin kelirikkoaikana ja kesäkuumalla odottamaan yleensä talviaikaista kuljetusta reellä siunattuun kirkkomaahan ja lopulliseen lepopaikkaan. Tämä ei kuitenkaan toteutunut aina, vaan joillekin vainajille saaret jäivät myös lopullisiksi leposijoiksi.
4. Simojärven hautausmaalla järjestettävät hautausmaajuhlat ovat kuntamme yksi pitkäaikaisimmista tapahtumista, sillä ne on järjestetty yhtämittaisesti aina vuodesta 1936 saakka.
5. Ranualle kaavailtiin 1980-luvulla maailman pohjoisinta moottorirataa lentokentän lähiympäristöön. Lopulta vesittynyttä suunnitelmaa oli ideoimassa Ranuan moottoripyöräkerho.
6. Ranualta löytyy erittäin kauniin nimen omaava vesistö nimeltään ”Persesilmälampi”. Viimeisimmän kerran lampi sai suurta kansallista huomiota vuonna 2018, kun kirjailijana ja radiokolumnistina tunnettu Juha Vuorinen mainitsi kyseisen faktan seurapiirikaunotar Paris Hiltonin Instagram-päivityksen kommenteissa.
7. Ranuan kuntakeskusta suunniteltiin alun perin Saukkojärvelle, jonne on myös perustettu Ranuan ensimmäinen kansakoulu vuonna 1894.
8. Ranuan kylän keskustasta löytyy tori, joka kulkee nimellä Hillatori. Marjanmyynnin lisäksi torilla järjestetään etenkin kesäisin toripäivätapahtumia, joihin kuuluvat mm. viikottaiset toripäivät, elonkorjuutori, sekä syksyllä järjestettävät karpalomarkkinat.
9. Ranuan Eläinpuiston MurrMurr-linnasta löytyvä Fazerin makeismyymälä on monelle ohikulkijalle vakiopysähdyspaikka. Ranualla on kuitenkin toiminut myös Fazerin makeistehdas, joka rakennettiin vuosina 1987 – 88 Ranuan Eläinpuiston yhteyteen. Tehdas sulki ovensa säästösyistä vuonna 1999, jonka jälkeen tehtaan tuotanto siirtyi Lappeenrantaan.
10. Ranualta löytyy myös pieni pala Japania, Japanitalon Japanitalo on rakennettu keskelle Lapin luontoa, lähelle Simojärveä, yhteistyössä Ranuan japanilaisen ystävyyskunnan Iwasakimuran kanssa vuonna 1998. Japanitalossa vierailla on mahdollisuus tutustua tarkemmin japanilaiseen kulttuuriin.
11. Ranuan toinen ystävyyskunta on norjalainen Balsfjord.
12. Ranualta löytyy monia maailman- sekä vapaussodan muistomerkkejä. Näitä ovat Kivitaipaleen taistelun muistomerkki, Lapin sodan evakkojen muistomerkki ”Itkevät kivet”, Lapin sodan pioneerit, Sankarimuistomerkki ”Ei kuolema vaan elämä”, Saukkojärven Sankarimuistomerkki, Simojärven Sankarimuistomerkki, sekä Ranuan kirkon luona sijaitseva Vapaussodan muistomerkki.
13. Ranuan läpi virtaava Simojoki on yksi harvoista Suomen vapaana virtaavista lohijoista. Yksi eniten kiisteltyjä asioita jokeen ja sen lohikantaan liittyen on se, että lohen on sanottu menneinä vuosikymmeninä nousseen aina joen alkulähteenä toimivaan Simojärveen saakka. Tänä päivänä lohen nousu pysähtyy pääasiallisesi Portimonjärven ja Saukkojärven alueelle ja lohihavainnot tätä ylempänä ovat erittäin harvinaisia.
14. Ranualla on ainakin kolme eri museoa. Kirkonkylän keskustassa sijaitsee Pappila- ja pitäjämuseo, joka esittelee maaseutupappilan elämää 1930-40-luvulla. Miekkaniemessä sijaitseva pappila on rakennettu 1900 -luvun alussa. Toinen virallinen museo on Saukkojärven kotiseutu- ja koulumuseo, jossa on mahdollista tutustua 1930-40 -luvun maalaiskansakoulun elämään. Vintillä on laajemmin Ranuan historiasta kertova kotiseutumuseon näyttely. Portimojärvellä sijaitsee puolestaan yksityinen moottorisahamuseo.
Ranuan tapahtumia
15. Jo sukellusveneiden yhteydessä mainittu Kultainen Taimen muistetaan myöskin vetouistelukilpailu, joka järjestettiin vuosina 1986 – 2010. Soutu-uisteluna järjestettyä kilpailua markkinoitiin aktiivisesti eri järjestöjen toimesta ja parhaimpana vuotena kisaan osallistui yli 500 venekuntaa.
16. Opistoseurat on järjestetty Ranualla jo 30 vuotena ja tänä päivänä tapahtuma vetää paikkakunnalle noin 20 tuhatta kävijää vuosittain. Seurat järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena Ranuan kristillisen kansanopiston alueella.
17. Elokuun ensimmäisenä viikonvaihteena järjestetään puolestaan Ranuan Hillamarkkinat. Vaatimattomasta alusta vuonna -74 aloittanut markkinatapahtuma on vuosien varrella kasvanut suureksi kansanjuhlaksi, jonka yksi pääasiallisista myyntituotteista on luonnollisestikin ranualainen hilla. Hillan lisäksi tapahtumassa käydään monipuolista torikauppaa ja järjestetään monenlaista oheisohjelmaa. Tapahtuman järjestelyistä vastaa Lions Club Ranua.
18. Ranualla on myös mitelty hillanpoiminnan SM-kisoissa ainakin vuonna 1992, jolloin kisa järjestettiin Hillamarkkinoiden aikaan.
Nykyisin Hillamarkkinoiden yhteydessä järjestetään vuosittain Hillabalooza-rantalentopallotapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa nykyisellä nimellään vuonna 2009.
19. Ranualla miteltiin myös 1990-luvun lopulla kertaalleen vahvimman hillamiehen tittelistä.
20. Vuosina 1990 – 2014 Ranualla järjestettiin Hillafestivaalit, jotka kokosivat kylään ryhmiä kansantanssin ja muidenkin aktiviteettien merkeissä useista eri maista. Oman kylän nuoret saivat olla mukana myös tapahtuman järjestämisessä ja viikon ajan kestänyt kansainvälinen tapahtuma oli paikallisille lapsille ja nuorille oiva monikansallinen kielikylpy, jonka ansiosta on syntynyt myös pidempiaikaisia kontakteja.
21. Vuosina 1995 – 2004 Ranualla järjestettiin seitsemän Kalevalaan pohjautuvaa suurproduktiota, jotka käsikirjoitti ja ohjasi Viola Malmi. Itse valmistautumisissa käytettiin paljon talkoilua. Esimerkiksi esityksissä käytetyt suuret lumirakennelmat rakentuivat kuntalaisten toimesta ja valtaosa Kalevalan näyttelijöistä oli ranualaisia. Kaleva-näytöksiä järjestettiin vuosien varrella ensin Ranuanjärven rannalla Ikosenpuistossa ja myöhemmin Ranuan Eläinpuistolla. Joitain näytöksiä on järjestetty myöskin Ranuan jäähallissa.
22. Ranualla on myös järjestetty lukuisia musiikkitapahtumia. Yksi ikonisimmista on vuosina 1999 – 2001 Toljan Rynkässä, eli Rynkänpuolella sekä kesällä 2002 Multilahden uimarannalla järjestetty RynkkäRock.
23. Ralliakin on Ranualla ajettu ainakin Kuoppelikko-rallin muodossa. Ralli järjestettiin kertaalleen, vuonna 1993.
24. Tänä päivänä Ranuan merkittävimpiä urheilutapahtumia ovat vuosittain järjestettävät tikkahiihdon SM-kilpailut, jo yli 90 kertaa järjestetty Heinisuon hölkkä, sekä Ranuan kaukalopallopuulaaki.
Elokuva, TV ja musiikki
25. Vuonna 1998 valmistunut koko perheen menestyselokuva Poika ja Ilves kuvattiin kokonaisuudessaan Ranualla ja Posion Korouomassa ja myös meidän majatalomme esiintyy monessa elokuvan kohtauksessa.
Elokuvan toista pääosaa näytteli Ranuan Eläinpuiston erittäin kesy Väinö-ilves, joka menehtyi tapaturmaisesti toukokuussa 1998. Emonsa hylkäämän Väinön tarinaan voit tutustua tarkemmin Ville Suhosen blogissa.
26. Ranualla on ollut oma TV-kanavansa, joka kulki aikoinaan nimellä Ranua TV.
27. Kansainvälisistä julkisuuden henkilöistä Ranualla ovat vierailleet ainakin Kauniissa ja Rohkeissa Brookea edelleen näyttelevä Katherine Kelly-Lang, joka pysähtyi Ranuan Essolle ostamaan nenäliinoja. 1990-luvulla Ritariässästä tuttu K.I.T.T – auto pestiin myöskin Essolla ja se oli myöskin jonkin aikaa näytillä ihmisille huoltoaseman pihalla.
28. Musiikin puolelta Ranua tunnetaan etenkin Tapaus Lindellin kappaleesta Planet Ranua, jossa Ranua esitetään kappaleen nimen mukaisesti omana planeettanaan. Kappaleen musiikkivideolla on nähtävissä sekä Ranuaan liittyviä faktoja että paikkakunnallamme kuvattuja videoklippejä.
29. Ranualla on myös nähty vuosikymmenien aikana useita tunnettuja artisteja. Peuran urheilutalolla ovat esiintyneet mm. Hurriganes (1975 ja 1981), Danny ja Armi, Paula Koivuniemi, Meiju Suvas, Jari Sillanpää, Agents & Jorma Kääriäinen, Ti-Ti-nalle. Viime vuosien merkittävin kotimaisen artistin vierailu oli Ranuan Eläinpuiston 30-vuotisjuhlilla kesällä 2013, jolloin Ranualla konsertoi uransa huipulla ollut Cheek.
Sanontoja
30. Moneen muotoon taipuva ”Raaka peli Ranualla” on paikkakuntaamme liittyvä legendaarinen sanonta, joka sai alkunsa vuosikymmeniä sitten lehdessä (mahdollisesti Koillissanomat) olleesta uutisotsikosta, joka oli tuolloin muodossa ”Raaka peli Ranualla ja mies tapettiin Posiolla”.
31. Toinen Ranuaan liittyvä legendaarinen sanonta on ”Rohkea Ranua”, joka on myös ollut Ranuan kunnan sloganina jo vuosikymmenten ajan.
32. Ranuaa on myös kutsuttu oikotieksi Lappiin.
33. 1970-luvulla Ranuaa kuvailtiin hieman ivallisesti Suomen keskipisteeksi, josta lähdettäessä, mihin tahansa suuntaan, olot vain paranivat.
Historia ja yleistieto
34. Ranua on paikkakuntana yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. Ranuan kunta perustettiin nimittäin myöskin vuonna 1917. Kunnan väkiluku kasvoi ensimmäisten vuosien aikana nopeasti, sillä metsien hakkuilla ja pääasiallisesti Simojokea pitkin tehdyillä uitoilla oli tuolloin erittäin kova työllistävä vaikutus. Väestö kasvoikin Ranualla varsin nopeasti ja parhaimmillaan, 1960-luvun lopulla, Ranuan väkiluku ylitti jopa seitsemän tuhannen asukkaan määrän.
35. Heinäkuussa 2020 Ranuan väkiluku oli 3741.
36. Paikkakuntamme nimellä ”Ranua” on olemassa varsin hauska merkitys. Ranuan kuntahistoriassa nimen selitetään nimittäin olevan metsäsaamelaista alkuperää ja tarkoittavan ”asumiseen kelpaamatonta syrjäseutua”.
37. Ranuan seurakunta on puolestaan itse kuntaa vanhempi, sillä Ranuan seurakunta perustettiin jo 8.11.1899 Suomen Keisarillisen Senaatin päätöksellä. Uusi seurakunta sai alueekseen Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen seurakuntien syrjäisimpiä seutuja. Uuden kirkkoherrakunnan kirkonkokoukset alkoivat vuodesta 1900. Alueen suuruudeksi tuli n. 3700 km² ja alueella asui vajaat 2000 henkeä. Hallintoa hoiti alkuvaiheessa tuomiokapitulin määräämä kirkollisten asiain hoitaja, yleensä Pudasjärven kappalainen. Ranuan kirkko vihittään puolestaan käyttöön vuonna 1914 piispa Juho Koskimiehen
38. Ranua tunnetaan ainakin lähestulkoon virallisesti koko Suomen hillapitäjänä. Tätä näkemystä tukee myös kuntamme maasto, jonka pinta-alasta lähes 60 prosenttia (reilut 2000 neliökilometriä) on suota. Paikallista tietämystä on hyödynnetty myös suokarttojen puolella ja Ranuan hillasoista onkin nykyään löydettävissä infot Visit Ranuan Ranua-sovelluksesta.
39. Ranualla on myös oma rahayksikkönsä, joka tunnetaan nimellä kalakaani. Vuonna 1998 Ranuan kunnanhallitus päätti, että yksi kalakaani vastaa viittäkymmentä euroa, eli tuolloin noin 300 markkaa. Tätä ennen valuutan arvoa mitattiin heinäsuovissa ja yhden kalakaanin arvo vastasi tuolloin kolmea posiolaista heinäsuopaa.
Kalakaani juontaa Ranuan kansanperinteestä. Se suunniteltiin alun perin lahja- ja mainosesineeksi, mutta myös kunnan palkoista neuvoteltiin kalakaanin pohjalta. Vuonna 1999 uuden pronssisen kalakaanikolikon suunnittelun toteutti taiteilija Erkki Salmela.
40. Ranua on päässyt Guinnessin ennätyskirjaan ainakin kahteen otteeseen. Ensimmäisen kerran ennätys tehtiin uistimen vedossa vuonna 1987, kun Lions Club veti uistinta peräti 16 vuorokautta putkeen Simojärvellä. Saman vuoden Maaseutu Elää -näyttelyssä Ranualla leivottiin puolestaan maailman pisin rieska, joka oli peräti 210 metrin mittainen. Molemmat ennätykset ovat tiettävästi edelleen voimassa.
41. Ranua on ollut edelläkävijä koulutuspuolella, sillä 1970-luvulla Ranualla siirryttiin ensimmäisenä koko Suomessa peruskoulun käyttöön. Myös kurssimuotoista lukioa kokeiltiin tiettävästi ensimmäisenä juuri Ranualla.
42. Ranua pyrki pääsemään maailman tietoisuuteen pula-ajan petun avulla. Vuosina 1997-99 käynnissä ollut pettuprojekti ei kuitenkaan saanut tarpeeksi tuulta alleen ja maailma jäi ainakin toistaiseksi valloittamatta. Projektin jälkeen Suomessa on kuitenkin koulutettu yli 300 petsuria, eli pettumestaria ja petulla on edelleen erittäin merkittävä rooli ravintola- ja matkailualan yritysten historiallisena elämystuotteena.
Urheilu ja ihmiset
43. Todelliseksi aikansa edelläkävijäksi voisi kuvailla ainakin ekologista viljelyä Portimossa harjoittanut, luomumies Leo Kuusela, josta 80-luvun puolivälissä tehdyn mielenkiintoisen jutun löydät Ylen nettisivuilta.
44. Ranualainen Maakunnan Pallo Ry on suofutiksen kaksinkertainen maailmanmestari. Maailmanmestaruudet tulivat vuosina 2009 ja 2011. Vuosina 2007 ja 2008 joukkue voitti puolestaan pronssia.
45. Urheilun saralla kansainvälistäkin menestystä on tullut muutenkin ja myös arvokisamitalisteja löytyy useampia kappaleita. Maastohiihdossa Lahden MM-kisoissa 1978 viestikultaa juhlinut Taina Itkonen (o.s. Impiö) on syntynyt Ranualla ja edustanut aktiiviuransa ajan Ranuan Peuraa. Voimannoston puolella Eila ja Veli Kumpuniemi ovat voittaneet yhdessä satoja SM- ja arvokisamitaleja, sekä tehtailleet useita maailmanennätyksiä. Tokiossa 1967 estejuoksun MM-kullan voittanut Jouko Kuha on puolestaan syntynyt Ranualla. Tikanheitossa Kalevi Majova on voittanut pitkän uransa aikana useita SM-kultia, sekä ainoana suomalaisena Pohjoismaiden mestaruuden. Majovan 50 tikan ennätys on kivikova: 440 pistettä. Lentopallon puolella suurinta menestystä ovat niittäneet maajoukkuetasollekin yltäneet Körkön veljekset Kari ja Raimo.
Tulevaisuutta ajatellen muistiin kannattaa ottaa ainakin Kasper Simontaipaleen nimi. Nuorten Leijonien riveissä MM-pronssia juhlinut Tappara-hyökkääjä omaa nimittäin isänsä kautta ranualaiset sukujuuret. Ranualaisista urheilijoista kannattaa seurata myös Jenna Pirttijärveä, joka on noussut nopeasti RoKin naisten runkopelaajaksi ja aina maajoukkueleireillä saakka.
46. Ranuan suurin yksittäinen urheiluseura on vuonna 1913 perustettu Ranuan Peura, joka on niittänyt menneinä vuosikymmeninä menestystä mm. jääkiekon, yleisurheilun, lentopallon ja hiihdon puolella. Paikkakuntamme ulkopuolella nimi on herättänyt sekä hämmästystä että huvittuneisuutta nimen lyhyemmän version vuoksi. Urheiluseuran nimi on myös taipunut moniin eri muotoihin, joista tunnetuin lienee Rannan Penra, jolla ranualaiset ovat osallistuneet ainakin Kultavaskooli -lentopalloturnaukseen.
47. Ranualaistaustaisista kansanedustajista tunnetuin on Kalle Aukusti Lohi (1872 – 1948), joka varttui tuolloin vielä Pudasjärveen kuuluvalla Kuukasjärven kylällä. Ranualla menehtyneelle Lohelle on pystytetty patsas Ranuan kylän keskustaan. Lohen elämänvaiheisiin voit tutustua tarkemmin Päivämiehen verkkosivustolla.
48.Vuonna 1989 kanadalainen 100 metrin pikajuoksun maailmanennätysmies Ben Johnson pistäytyi Ranuan Eläinpuistolla syömässä lohikeittoa.
49. Ranualaisista kuvataiteiljoista tunnetuin lienee vuonna 1958 syntynyt Erkki Salmela, jonka töitä on esillä monissa julkisissa kokoelmissa (Sanomalehti Lapin Kansa, Ranuan kunta, Suomen Mitalitaiteen Kilta, Rahapaja, Suomen valtio ja Suomen Kansallismuseo). Kansallisella tasolla Salmelan tunnetuimpia teoksia ovat ainakin Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlaraha vuodelta 1991 sekä Paavo Nurmen ja urheilun juhlaraha vuodelta 1997.
50. Ranualla valitaan vuosittain Hillamarkkinoiden yhteydessä Marjatohtori sekä Hillatyttö. Karpalomarkkinoiden yhteydessä valitaan puolestaan Vuoden Karpalo.
Loppupuhe
Tekstin loppuun haluan antaa suuren kiitoksen Ranualaisten Facebook-ryhmälle, josta oli myös tämän tekstin kirjoittamisen osalta todella suurta apua. Nykymuotoinen teksti ei ole lopullinen, vaan tälle listalle otan mieluusti mukaan myös uusia juttuja, joita voit lähettää minulle sähköpostitse, osoitteeseen: [email protected]
