Sisältöluettelo
Yhä useampi matkailija hakee omaa rauhaa kiireen keskelle
Terveyden ja hyvinvoinnin etsimisestä luonnosta on muodostunut jo maailmanlaajuinen matkailun megatrendi. Jatkuva kaupungistuminen ja kiireinen arki saavat monet ihmiset etsimään rauhaa, joka löydetään hiljaisuudesta ja luonnosta. Luontomatkaajat ympäri maailmaa arvostavat yhä enenevissä määrin nimenomaan puhdasta luontoa, rakentamatonta maisemaa sekä omaa rauhaa.
Vaikka omaa rauhaa ja koskematonta luontoa on tarjolla käytännössä kaikkialla Suomen Lapissa, on Ranua ehdottomasti yksi maamme todellisista helmistä tällä osa-alueella. Ranualla asuu tällä hetkellä noin 3700 ihmistä, ja sen pinta-ala on 3 694,79 km2, josta 241,38 neliökilometriä on vesistöjä. Paikkakuntamme väestötiheys on 1,07 asukasta neliökilometriä kohden.
Vaikka Ranuan kylän keskusta onkin etenkin kesän ja talven matkailusesonkien aikaan varsin eloisa, löytyy kylän keskustankin tuntumasta monia kohtia, joista keskelle koskematonta luontoa ja omaa rauhaa pääsee helposti. Tällaisia paikkoja löytyy esimerkiksi Oravin maastoista.
Luonnolla on stressiä lievittäviä vaikutuksia
Luonnossa liikkuminen ja ihan vain oleskelu lisäävät tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Luonto auttaa ihmisiä palautumaan stressistä ja unohtamaan arjen huolet sekä parantaa mielialaa. Vaikutukset ilmenevät muun muassa verenpaineen alenemisena sekä sydämen sykkeen tasaantumisena.
Luonto vaikuttaa ihmismieleen myönteisesti myös siten, että luonto saa ihmiset liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuksia myös aktiivisempaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sosiaalista kanssakäymistä vielä merkittävämpi vaikutus luonnolla on ihmisen emotionaaliseen puoleen.
Ihmisen kannalta elpyminen ja palautuminen toteutuvat ennen kaikkea luonnossa sijaitsevissa mielipaikoissa. Elpymiskokemukset mielipaikaksi mainituissa virkistysalueilla, kaupunkimetsissä ja ranta-alueilla ovat tutkitusti voimakkaampia kuin kaupungissa sijaitsevissa puistoissa tai rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Miten hiljaisuus ja rauhallisuus näkyvät Ranualla?
Olen asunut elämästäni noin 20 vuotta Ranualla ja viettänyt näiden vuosien aikana satoja tunteja Ranuan hillasoilla, Simojokivarressa harjusta kalastellen sekä Ranuan monia hiihtolatuja hiihdellen. Luonnossa liikkumisella ja vain omissa oloissa oleskelulla on ollut aina valtava merkitys oman henkisen hyvinvointini kannalta ja Ranualla en ole joutunut koskaan kokemaan sellaista oloa, etteikö tämä olisi mahdollista. Pikemminkin päinvastoin: omaan rauhaan pääseminen on aina ollut erittäin helppoa.
Koskematon luonto on Ranualla käytännössä aina helposti omien käsien ulottuvilla. Esimerkiksi revontulia on mahdollista valokuvata Ranualla helposti myös kylän keskustasta käsin ja monien lintujen elämää mahdollista seurata esimerkiksi kylän keskustasta löytyvän Takajärven rannoilla sijaitsevasta lintutornista. Ja mikäli törmäät näillä reissuilla suureen määrään kanssaliikkujia, niin suosittelen, että laitat viikonlopulle myös loton vetämään. Todennäköisyys ei nimittäin ole kovinkaan korkea.
Mitkä ovat omia suosikkikohteitani hiljentymiselle?
Kotiseudulla on ollut minulle aina aivan valtava merkitys, vaikka olen asunut elämäni aikana pitkiä pätkiä myös ulkomailla. Kotiin on aina ollut mukava palata ja suuri kiitos tästä tunteesta kuuluu nimenomaan paikkakuntamme luonnolle, joka on aina tarjonnut minulle mahdollisuuden levätä ja rauhoittua. Tässä osiossa listaan muutaman minulle erityisen rakkaan paikan, jossa mieleni saa aina levätä, olipa arjessa käynnissä miten stressaava ajanjakso tahansa.
Kesämökki ja rantasauna
Suomalaiset ovat mökkeilykansaa ja kesämökillä onkin ollut suuri rooli suomalaisessa kulttuurissa jo vuosikymmenten ajan. Perheeni omistuksessa oleva mökki onkin noussut lyhyessä ajassa erittäin tärkeäksi osaksi omaa elämääni. Mökkimme sijaitsee sopivan välimatkan päässä Ranuan kylän keskustasta ja paikassa, jossa saa yleensä aina nauttia täysin vapaasti omasta rauhasta. Mökissä erittäin iso etu on myös se, että se sijaitsee aivan Simojoen rannalla ja kahden kosken välissä, mikä mahdollistaa minulle rakkaan perhokalastusharrastuksen harjoittamisen käytännössä kivenheiton päässä mökin portailta.
Kesämökin yksityiskohdista esiin on nostettava joen rannasta löytyvä rantasauna. En ole normaalisti mikään maailman intohimoisin saunoja, mutta Ranualla vieraillessa yksi reissun kohokohdista on ehdottomasti aina sekä rantasaunan lämmittäminen että siellä saunominen. Etenkin pilkkopimeässä ja mieluiten vesisateen rummuttaessa saunan kattoa ja ikkunoita, on elämys sitä luokkaa, että siitä on enää vaikea pistää paremmaksi.
Koska teen tätä nykyä lähes täysin toimistotyötä, on mökillä myös mukava tehdä välillä fyysistä työtä, joista mieluisimpia ovat talvisin tapahtuva lumenluonti ja kesäaikaan polttopuiden teko. Kummassakin näistä pidän aivan tietoisesti rentoutumisen mukana hommassa, eli lopetan työnteon heti siinä vaiheessa, kun se alkaa tuntumaan työnteolta tai joltain sellaiselta, mitä en juuri nyt haluakaan tehdä.
Mökillä ollessa positiivista on myös se, että nettiyhteys toimii alueella joko erittäin huonosti tai ei ollenkaan. Ilman erillistä langatonta yhteyttä onkin ihan turhaa kaivaa puhelinta tuolloin taskusta somettamista tai viestittelyä varten.
Ranuan vesistöt
Ranualla on lukuisia vedenlaadultaan hyviä ja maisemiltaan upeita vesistöjä. Oma ehdoton suosikkini paikallisista vesistöistä on Simojoki, joka on tarjonnut minulle varmasti satoja, jos ei tuhansia, tunteja olla pelkästään omien ajatusteni seurassa.
Vaikka perhokalastus on ollut minulle rakas harrastus jo lähes 20 vuoden ajan, niin välillä kalastusreissunkin aikana on mukava vain pysähtyä istumaan kivelle ja ihastella vapaana virtaavaa villiä jokea. Nuoruudessani tykkäsin usein myös viettää öitä jokivarressa.
Simojoella huomioitavaa on, että vaikka olen kalastanut joella aktiivisesti joka kesä jo vuodesta 2001 lähtien, niin olen törmännyt oman seurueeni ulkopuolisiin kalastajiin muistaakseni joko kolme tai neljä kertaa. Vaikka Simojoki onkin upea kohde esimerkiksi harjuksen perhokalastukseen, niin Ranuan puolella ei todellakaan tarvi kärsiä tungoksesta jokivarsilla.
Yksittäisistä paikoista Simojoella ehdoton suosikkini rauhoittumisen kannalta löytyy Veneheiton nivoilta, jonne on ensinnäkin mukava patikoida metsä- ja suopätkien läpi ja toisaalta myöhemmin istua iltaa korkean kallion päällä tulistellen. Toinen mieluisa paikka löytyy Toljankosken rannalta, jossa on myös mahdollista yöpyä erittäin hienossa kodassa.
Toinen esiin nostettava vesistö on Simojärvi, joka on oivallinen kohde esimerkiksi rauhalliselle kesäiselle road-tripille, jollaisen koen myös erittäin rentouttavana kokemuksena sekä kuskin että pelkääjän paikalla istujan roolissa.
Simojärvi on tuhansista järvistään tunnetun Suomen 50. suurin järvi ja se on tullut suurelle yleisölle tutuksi aikoinaan etenkin 1980-luvulla operoineista sukellusveneistään sekä Kultainen Taimen -vetouistelukilpailuistaan. Minulle Simojärvi on kuitenkin jäänyt parhaiten mieleen pitkistä hiekkarannoistaan sekä upean kesäisistä maisemistaan.
En käy Simojärvellä tätä nykyä edes joka kesänä, mutta haaveenani on vielä jonain päivänä käydä tutustumassa järven ympäristöstä löytyviin mielenkiintoisiin nähtävyyksiin ja esimerkiksi Soppanan luontopolkuihin ja retkikohteisiin. Vaelluskärpäsen puraisua odotellessa siis.
Ranuan hillasuot
Moni hankkii hillansa mieluummin ostamalla, mutta minulle hillan poiminnasta on muodostunut jokavuotinen tapa ja iän karttumisen myötä myös varsin rakas harrastus. Hillasuolla jos missä on vapaus hiljentyä ja uppoutua omiin ajatuksiinsa.
Hillan poiminta on myös erittäin hyvää hyötyliikuntaa, jonka aikana on helppo tutustua myös Lapin luonnon monimuotoisuuteen. Yksi minulle erityisen tuttu marjapaikka sisältää erittäin lyhyellä matkalla todella monipuolista luontoa. Aluksi hillasuon alkuun siirrytään kuivan kangasmetsän läpi, metsä jatkuu todella korkealla heinikolle, jonka jälkeen vastaan tulee ensimmäinen metsäinen suopätkä. Tämä suo muuttuu noin sadan metrin jälkeen erittäin pehmeäksi ja entistä avoimemmaksi. Suopätkän päättä puolestaan noin 50 metrin levyinen koivikkoalue, jonka jälkeen siirrytään jälleen uudelle korpialueelle.
Myös hillasoiden eliöstö on todella monenkirjavaa. Yleisimpiä seuralaisia hillasuolla ovat hyttyset ja paarmat, mutta hyvin usein suolla tapaa myös muita luonnon asukkeja, kuten sammakoita, hämähäkkejä, muurahaisia, jäniksiä, erilaisia lintuja ja poroja. Oikein onnekas erämaan kulkija saattaa törmätä hillasuolla myös siihen kuuluisaan marjakarhuun, joka on kuitenkin erittäin kyvykäs välttelemään ihmistä.
Oravin pururata
Ranuan kylän keskustassa sijaitsevalla Oravin pururadalla on ollut aivan valtava merkitys oman hyvinvointini kannalta. Syksyllä 2015, Ranualle takaisin muutettuani, intouduin ihan todenteolla maastojuoksusta, johon Oravista löytyy erinomaiset puitteet.
Tykkäsin tuolloin juosta paljon, joskus jopa noin 80 kilometriä viikossa. Suosikkiajankohtiani olivat syksyn pimeät illat, jolloin lenkkipolulla oli mahdollista juosta aivan täysin omassa rauhassa ja esimerkiksi Ludovigo Einaudin rauhoittavaan musiikkiin uppoutuneena. Juoksin tuolloin lähestulkoon pelkästään Oravin viiden kilometrin lenkkiä. Joskus kolme ja toisinaan neljä tai viisikin kertaa ympäri saman illan aikana.
Alhaisella sykkeellä ja suhteellisen hitaalla temmolla juoksija saavuttaa helposti Juoksijan taivas-nimisen tilan, jossa juokseminen tuntuu erittäin hyvältä ja mieliala on suorastaan euforinen lenkin loppuun ja sen jälkeenkin. Juokseminen ei ikään kuin enää tunnu juoksemiselta, vaan kaikki liike tapahtuu luonnostaan. Oravissa olen onnistunut saavuttamaan tuon tilan kaikkein useiten ja nauttinut juoksemisesta enemmän kuin missään muualla.
Joinain iltoina saatoin huomata vesisateen tai vesipulloni veden osittaisen jäätymisen vasta siinä vaiheessa, kun itse lenkki oli ohi ja lähdin kävelemään kotia kohti. Esimerkiksi kylmyyttä ei juoksun aikana aistinut ollenkaan, vaikka pääasiallisesti lenkkeilin shortseissa ja erittäin kevyessä juoksutakissa aina myöhäiseen syksyyn saakka. Myös juokseminen tuntui tuolloin usein siltä, että sitä olisi voinut jatkaa vaikka loputtomiin.
Nykyään Oravin pururadan rauhallisuutta rajoittaa hieman radan varteen ilmestynyt frisbeegolf-rata, jonka käyttöaste on noussut vuodesta toiseen. Syksyisinä iltoinan Oravissa on kuitenkin yhä edelleen mahdollista nauttia niistä kaikkein nautinnollisimmista juoksukilometreistä.
Hiljaisuuden ja luonnon merkitys minulle
Luonto ja luonnossa liikkuminen ovat olleet olennainen osa elämääni sen alkuaskelista lähtien. Luonnossa liikkuminen ja siellä rauhoittuminen tulee varmasti kulkemaan mukanani myös koko loppuelämäni ajan.
Olen luonteeltani monen muun suomalaisen tavoin introvertti, eli viihdyn huomattavasti mieluummin omissa oloissani kuin ihmisten ympäröimänä. Oman ajan ja tilan merkitys onkin minulle erittäin suuri. Jos olisin koko ajan ihmisten ympäröimänä, väsyisin ja ärsyyntyisin.
Minulle on monessakin mielessä äärimmäisen tärkeää päästä säännöllisin aikavälein viettämään aikaa ainoastaan itseni kanssa. Vuosien varrella olen huomannut, että Ranuan koskemattomassa luonnossa ja minulle tärkeissä paikoissa ikävien ajatusten ja yleisen negatiivisuuden jättäminen taka-alalle onnistuu kaikkein helpoiten. Tämä on yksi pääasiallisista syistä sille, miksi kotiseutu on ollut minulle aina tärkeässä asemassa, asuinpa sitten missä tahansa.
Omien kokemuksieni perusteella voin ehdottomasti suositella Ranuaa sekä asuinpaikkana että matkakohteena ihmiselle, joka haluaa rauhoittua ja hiljentyä kauniin Lapin luonnon äärellä. Aidompaa lappilaista elämystä on hyvin vaikeaa löytää mistään päin Suomea.
