Ranuan Eläinpuisto – tutustu yli 50 eri eläinlajin elämään
Aloitetaan nähtävyyksien esittely joka tapauksessa Ranuan Eläinpuistolla, joka on paikkakuntamme suurin vetonaula matkailun parissa.
Ranuan Eläinpuisto, eli Ranua Zoo on Ranuan kunnan oma tytäryhtiö. Maamme pohjoisimmassa voit tutustua yli 50 eri eläinlajin elämään. Ranuan eläinpuistossa asustaa muun muassa jääkarhuja, ilveksiä, susia ja monia eksoottisempiakin eläinlajeja. Eläinpuiston ympäristössä on lisäksi monia kävijöitä palvelevia myymälöitä ja ravintolapalveluita.
Ranuan eläinpuistossa asuva Suomen ainoat jääkarhut symboloivat Ranuan kunnalle ilmasto-ohjelman tavoitteita. Ranuan kunta huomioi kaikissa toimissaan luonnonvarojen kestävän käytön.
Ranuan eläinpuistossa halutaan lisäksi panostaa ennen kaikkea eläinten hyvinvointiin. Puisto kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen yhteisöön, eli EAZAan, jonka tavoitteena on ylläpitää eri eläinlajien terveitä, monimuotoisia populaatioita. – EAZAssa jokaiselle eläinlajille on koordinaattori, joka huolehtii eläimien lajien hyvinvoinnista sekä lisääntymisestä. Ranuan eläinpuiston hoivaeläintoiminta huolehtii lisäksi vahingoittuneista luonnoneläimistä, jotka pyritään palauttamaan takaisin luontoon tilanteen niin salliessa.
Ranuan kirkko
Ranuan kirkko on pieni hirsirakenteinen ristikirkko, joka vihittiin käyttöön 7.6.1914. Kirkon suunnitteli arkkitehti Jarl Eklund. Kirkon alkuvuosina sisä- ja ulkoseinät olivat paljasta hirsipintaa. Ulkoseinien laudoitus tehtiin 1920-luvulla.
Kirkko saneerattiin perusteellisesti 1950-luvulla arkkitehtitoimisto Irmeli & Markus Visannin tekemän suunnitelman pohjilta. Sisäpuolen kalkitut hirsiseinät paneloitiin ja myös kirkon sisustus toteutettiin uudella tavalla. 1960-luvulla kirkkoon asennettiin kuparikatto ja kaminalämmityksen tilalle tuli sähkölämmitys.
Kirkkoon tehtiin peruskorjaus vuonna 2014. Korjassuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Voutilainen yhdessä Ranuan seurakunnan rakentamistoimikunnan kanssa. Peruskorjauksen yhteydessä parannettiin muun muassa liikuntarajoitteisten mahdollisuutta osallistua kirkon toimintaan, asennettiin uusi maalämpöjärjestelmä sekä induktiokaapeli, uusittiin kirkon valaistusta sekä sisällä että ulkona, hankittiin uusi katafalk, alttaripöytä, virsinumero- ja vihkiryijyteline, tehtiin joitakin tila-, kaluste ja materiaalimuutoksia rakentamalla mm. naulakkotila sekä hätäpoistumistie lehteriltä. Taiteilija Nina Robbins entisöi kirkon alttaritaulun ja ulkopuolella vaihdettiin mm. rännit ja syöksytorvet.
Ranuan kirkko on avoinna yleisölle kesällä 2021 siten, että keskiviikkona ja torstaina 23.6 ja 24.7 kirkossa voi vierailla kello 12 – 17 välisenä aikana. Aikavälillä 28 – 30.7. 2021 kirkossa voi vierailla puolestaan keskiviikosta perjantaihin kello 12-17 välisenä aikana. Molempina ajankohtina paikalla on myöskin kirkon esittelijä.
Japanitalo – pieni pala Japania Ranuan Simojärvellä
Tutustu Japanitaloon, suomalaisen ja japanilaisen kulttuurin kohtauspaikkaan Ranuan Simojärvellä. Japanitalo on rakennettu keskelle Lapin puhdasta luontoa yhteistyössä Ranuan japanilaisen ystävyyskunnan Iwasakimuran kanssa. Japanitalossa voit rauhassa pysähtyä hetkeksi aistimaan japanilaista tunnelmaa sekä tilaisuuden syventää japanilaisen kulttuurin tuntemustasi.
Japanitalossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia, ohjelmapalveluja koululaisille sekä muille ryhmille. Japanitalo soveltuu myös kokous- ja juhlapaikaksi. Talossa on lisäksi olemassa laaja kirjakokoelma.
Japanitaloon voit käydä tutustumassa tarkemmin heidän nettisivuillaan.
Ranuan kirkonkylän urheilukenttä
Ranuan kirkonkylän urheilukenttä sijaitsee Peuran urheilutalon takana. Urheilukentällä voi harrastaa monia erilaisia yleisurheilu- ja palloilulajeja, jonka lisäksi alueelta löytyy modernit kuntoilulaitteet sekä leikkipaikka lapsille.
Ranuan vanha sairaala
1930-luvulla rakennettu Ranuan vanha kunnansairaala sijaitsee samassa pihapiirissä uuden hyvinvointikeskuksen kanssa.
Vanhan sairaalaan korkean osan 1. ja 2. kerros ovat toimineet lääkäreiden asuntoina. Rakennuksen kellarista löytyy mm. pesula.
Sairaalan puoleisen päädyn yläkerrassa on kätilön ja johtavan hoitajan asuinhuoneet ja yhteinen kylpyhuone-WC. Alakerrasta löytyy puolestaan sairaalan yhteinen keittiö. Sairaalan matala ”siipiosa” pitää puolestaan sisällään odotustilan, vastaanottotilat, operointihuoneen, kolme potilashuonetta, joissa yhteensä 5-6 potilaspaikkaa.
Vanha sairaala rakennettin jo 1930-luvulla, mutta sairaalan statuksen rakennus sai vasta 1950-luvulla. Tähän asti rakennus kulki nimellä sairastupa. Ranuan vanha sairaala on Uno Ullbergin suunnittelema ja rakennus on ollut Museoviraston suojelussa vuoteen 2019 saakka.
Pappila- ja pitäjämuseo
Ranuajärven rannan lähettyvillä, Miekkaniemessä, sijaitseva Ranuan pappila- ja pitäjämuseo esittelee maaseutupappilan elämää 1930-40-luvulla. Pappila on rakennettu 1900 -luvun alussa.
Pappila on entisöity sellaiseen kuntoon, jossa se oli Ranuan pitkäaikaisen kirkkoherran Ilmari Salosen aikana. Myös osa pappilan kalusteista on alkuperäisiä.
Pappila- ja pitäjämuseosta löytyy kanslia, sali, piispan kamari, kamari, sänkykamari, ruokasali ja keittiö. Pienen maaseutuseurakunnan kirkkoherra työskenteli ja asui saman katon alla 1930-luvulla.
Pappilan vintillä on laajemmin Ranuan pitäjän historiaa esittelevä pitäjämuseo. Ranuan kotiseutuhistoriaan pääsee tutustumaan esinenäyttelyssä sekä opastetekstien kautta. Näyttely esittelee muun muassa ranualaista maataloushistoriaa, Ranualla tehtyjä kivikautisia löytöjä sekä perinteisten kädentaitojen tuotoksia.
Ranuan seurakuntatalon pihapiirissä oleva pappila- ja pitäjämuseo on avoinna yleisölle kesäkaudella seuraavin aikatauluin:
22.6 – 29.7 (tiistai – torstai): klo 13 – 18.00
30.7 – 31.7 (perjantai – lauantai): klo 11 – 15.00
Paikalla on tuolloin myöskin museon esittelijä.
Saukkojärven koulu- ja kotiseutumuseo
Saukkojärven koulu- ja kotiseutumuseo esittelee 1930 – 40 -luvun maalaiskansakoulun arkea. Museo sijaitsee Saukkojärven koululla, joka on Ranuan vanhin oppilaitos, joka on rakennettu jo 1800-luvun lopulla. Koulurakennuksen vintillä voit tutustua kotiseutumuseon näyttelyyn.
Simojärvi
Ranuan suurin vesistö Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi, jonka kirkkaat vedet ja pitkät hiekkarannat houkuttelevat äärelleen monien aktiviteettien muodossa. Simojärven alueesta suuri osa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, jonka tavoitteena on pitää maamme arvokkaimmat rannat rakentamattomina. Simojärveltä löytyvä Soppanan alue kuuluu puolestaan vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Simojärven ja Soppanan alueista merkittävä osa kuuluu lisäksi Natura 2000 -alueverkostoon.
Simojärven ja Soppanan alueet ovat upeita retkikohteita muun muassa vesiretkeilystä ja patikoinnista pitäville ihmisille. Myös talvella alueet tarjoavat oivat mahdollisuudet luonnossa virkistäytymiseen sekä retkeilyyn. Alueen vanhoissa metsät tarjoavat loistavat mahdollisuudet retkeilyyn sekä erämaisista maisemista nautiskeluun. Simojärven ja Soppanan alueet sopivat hyvin myös lyhyeen, koko perheen, päiväretkeilyyn. Retkeilyreitit ovat helppokulkuisia ja ne soveltuvat myös useamman päivän mittaisiin vaelluksiin.
Simojärvi on myös oivallinen kohde vapaa-ajankalastajille. Järvestä on mahdollista pyydystää mm. isoa ahventa, haukea sekä kuhaa.
Simojärvellä tutustumisen arvoinen paikka on myös ovensa jälleen 2010-luvulla yleisölle avannut sukellusveneterminaali.
Patsaat ja muistomerkit Ranualla
Kalle Aukusti Lohen muistomerkki
Lohen muistomerkki julkistettiin vuonna 1993 ja se sijaitsee Ranuan poliisilaitoksen läheisyydessä. Muistomerkin tekijä on kuvanveistäjä Ensio Seppänen.
Kivitaipaleen taistelun muistomerkki
Sijaitsee Ranua – Rovaniemi tien (kantatie 78) itäpuolella Taipaleen kylästä noin 3 – 4 km pohjoiseen.
Lapin sodan evakkojen muistomerkki “Itkevät kivet”
Sijaitsee Ranuan kirkon pihalla, osoitteessa Kirkkotie 10, sankarihautojen läheisyydessä. Muistomerkin tekijä on paikallinen taiteilija Erkki Salmela.
Lapin sodan pioneerit
Sijaitsee Portimojärven Ylijoella.
Sankarimuistomerkki “Ei kuolema vaan elämä”
Sijaitsee Itkevien kivien tavoin Ranuan kirkon pihapiirissä. Muistomerkin tekijä on kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Saukkojärven sankarimuistomerkki
Saukkojärven hautausmaalta löytyy oma muistomerkki sankarivainajille.
Vapaussodan muistomerkki
Vapaussodan muistomerkki sijaitsee myöskin Ranuan kirkon pihalla.
