Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja erinomainen ruokakala
Ahvenen pilkinnän suosiota selittää paljon etenkin se, että raitakylkinen ahven on hauen ja erilaisten särkikalojen ohella vesistöjemme yleisin kalalaji. Joissain pienissä lammissa ahven voi olla jopa vesistön ainoa asukki. Tämä johtuu sen erinomaisesta kyvystä sietää veden happamuutta. Kalalajin yleisyys tarkoittaa myös sitä, että sitä on mahdollista kalastaa käytännössä missä tahansa Suomessa.
Hauesta ja särkikaloista poiketen ahven on myös yleisesti ottaen varsin arvostettu ruokakala. Mikäli ahven ei olisi lajina niin yleinen, olisi se todennäköisesti vieläkin arvostetumpi kala nimenomaan ruokapöydän osalta. Ahvenen liha on vähärasvaista, väriltään vaaleaa ja rakenteensa puolesta kiinteää. Vaikka ahven taipuukin ruokakalana moneen käyttöön, on savustaminen ehkäpä kaikkein yleisin ahvenen valmistusmuoto. Etenkin Savon seudulla pienikokoisia ahvenia on tapana kokata myös kalakukoksi.
Ahvenen ruokakäytössä hyvä puoli on myös se, että kannat ovat niin vahvoja, ettei reilumpikaan kalastus uhkaa niiden elinvoimaisuutta. Ahvenella ei ole myöskään alamittaa eikä päiväkohtaisia saaliskiintiöitä. Pilkittäessä kannattaa kuitenkin pitää järki mukana, eikä ottaa saaliiksi sen isompaa määrää kalaa kuin aikoo syödä.
Ahvenen pilkintä
Sydäntalven aikaan parhaisiin ahvensaaliisiin on mahdollisuus yleensä syvien kohtien ympäröimä matalikko. Tällainen paikka mahdollistaa ahvenille helpon liikkuvuuden syvän ja matalikkojen välillä. Matalikkojen lisäksi on hyvä käydä läpi esimerkiksi saarissa olevien niemien kärjistä löytyviä matalikkojen penkkoja, joiden ympäristöstä löytyy syvempää vettä.
Itse kalastus kannattaa tehdä järjestelmällisesti ja pyynti aloittaa esimerkiksi tiedetyn matalikon päästä. Matalikot ovat yleensä etenkin pienen ahvenen ottipaikkoja, mutta mukaan voi mahtua myös isompia yksilöitä. Ahven voi olla saaliskalana arvaamaton ja hyvänkin kokoisen parven voi löytää myös yllättävän matalasta paikasta.
Reikiä kannattaa porata jopa muutaman metrin välein, sillä vesistön pohjanmuodot voivat vaihdella huomattavasti pienelläkin alueella. Useita reikiä tekemällä saa hyvän käsityksen itse pohjasta ja mikäli tällä tavoin onnistuu löytämään esimerkiksi jyrkkiä penkkoja tai suuria kiviä, on myös kalojen löytyminen todennäköistä.
Keskitalven aikaan suuria ahvenia löytyy pääasiallisesti matalikkojen syvemmiltä reunoilta, joissa etenkin suurissa vesistöissä voi vettä olla jopa 10 – 15 metriä. Mikäli kaloja tuntuu esiintyvän nimenomaan jossain tietyssä syvyydessä, tämän syvyyden kalastamista kannattaa jatkaa aktiivisesti.
Mikäli kala ei tunnu itse liikkuvan aktiivisesti paikasta toiseen, tulee kalastajan itse olla tällaisessa tilanteessa aktiivinen. Tyhjällä reiällä ei kannata viettää pitkiä aikoja, vaan kalaa tulee tällöin etsiä jostain muusta paikasta.
Ahvenen pilkintä tasapainopilkillä
Ahvenen pilkinnässä voidaan käyttää monenlaisia pilkkejä, joista jokaisella on varmasti myös oma kannattajakuntansa. Näin keskitalven aikaan ahven on yleensä hieman passiivinen ja se kiinnostuukin helpoiten hitaasti uivista pilkeistä.
Mielenkiintoisinta hommaa ahvenen pilkintä voikin olla esimerkiksi tasapainopilkeillä, jotka jäljittelevät yleensä pienempiä saaliskaloja. Isoilla järvillä ja merellä ahvenelle voidaan käyttää jopa 5 – 7 cm pituisia tasapainoja. Nirsommalle ahvenelle voidaan laittaa lisäksi kärpäsentoukka vielä lisähoukutteeksi. Toukka asetetaan tasapainopilkissä pilkin vatsasta löytyvään ja suoraan alaspäin roikkuvaan koukkuun, joka on yleensä myös värillinen.
Pilkkimisessä kannattaa käydä läpi kaikki syvyydet. Aloittaa voi aivan pohjan tuntumasta ja mikäli Ahti ei sieltä suo antejaan, pilkkiä nostetaan noin metri kerrallaan ylöspäin ennen paikan vaihtamista.
Tasapainopilkkiä uitetaan lyhyillä ja nopeilla vedoilla ja pilkin annetaan olla hetki paikoillaan ennen uutta vetoa. Pilkin uittaminen on kaikissa kalastusmuodoissa oma taiteen lajinsa ja sillä onkin yleensä vähintään yhtä paljon merkitystä kuin vaikkapa vieheen koolla tai värillä.
Pystypilkki on tehokas yleispilkki
Pystypilkki on ahvenen pilkinnässä ehkäpä se kaikkein suosituin ja yksinkertaisin kalastusmuoto. Pystypilkkiä voisi helposti kutsua myöskin niin sanotuksi jopa paikan höyläksi, joka toimii kohtuullisesti käytännössä kaikkina vuodenaikoina ja kaikenlaisissa olosuhteissa. Joskus tämä yksinkertainen pyyntimuoto voi olla myös kaikista vaihtoehdoista se kaikkein tehokkain.
Pystypilkit ovat liikkeensä puolesta sekä nopeita että laajalle alueelle singahtavia pyydyksiä. Itse pilkin alle voi asettaa joko siiman päähän ihan normaalin pilkkikoukun tai vaihtoehtoisesti värillisen koukun, joka asetetaan yleensä lyhyen metalliketjun päähän, josta löytyy myös pieni viehelukko nopeaa ja helppoa koukun vaihtoa varten. Tällainen systeemi onkin monipuolisuutensa vuoksi monien kilpapilkkijöiden suosiossa.
Mikäli ahvenen syönti sattuu olemaan huonoa, voi tilannetta yrittää selvittää käyttämällä pientä morria pystypilkin alapuolella. Noin vaaksan pituisen siimatapsin päähän voi lisäksi laittaa esimerkiksi pienen mormyskan ja syötiksi taas rakenteeltaan hennomman surviaissääsken toukan, joka on ahvenen todellista herkkua.
Kevät on parasta aikaa ahvenen pilkinnälle
Ahvenen pilkinnän osalta paras kausi ajoittuu kevään korville. Tällöin vesi lämpenee hitaasti ja tämä luo uutta eloa myös talven yli pimeässä ja kylmässä eläneisiin ahveniin. Ahven myös kutee huhti-kesäkuun aikana, mitä varten niiden on tankattava kovasti kevätkauden aikana.
Kevät on mukavaa aikaa myös pilkkijälle kevätauringon jo lämmittäessä mukavasti. Hyvä asia kevään pilkkireissuilla on myös se, että reissun aikana pärjää yleensä pelkillä pystypilkeillä, joilla voi ison parven kohdalle sattuessa nostaa lyhyessäkin ajassa todella komeita saaliita.
Kevään koittaessa ahven suuntaa yleensä matalikkoihin hakemaan helppoa ruokaa. Alkutalvena löydetyt hyvät apajat eivät välttämättä enää tuotakaan tulosta, koska kalat ovat nyt siirtyneet uusille paikoille.
Keväällä pilkkijän kannattaa ehdottomasti kokeilla esimerkiksi jyrkkien kallioiden alapuolelta löytviä paikkoja. Nämä paikat voivat olla pohjanmuotojensa puolesta tasaisiakin ja siltikin ahvenen suosimia paikkoja tähän aikaa vuodesta. Tällaisia kohtia löytyy usein läheltä ahventen talvehtimisalueita.
Jäiden lähdön jo lähestyessä, ahvenet alkavat hiljalleen suuntaamaan kohti lopullisia kutupaikkojaan. Tällöin pilkkiminen kannattaa keskittää lahtien tuntumaan. Myös erilaiset luodot ja karikot ovat hyviä paikkoja ahvenen kevätkalastukseen.
Välineet ahvenen pilkintään
Ahvenen pilkintä ei vaadi valtavaa määrää varusteita, minkä ansiosta harrastuksessa pääsee alkuun hyvin pienelläkin panostuksella. Jopa monet marketit myyvät valmiiksi koottuja settejä, joita saa yleensä jopa alle kymmenellä eurolla. Näillä seteillä pääsee jo hyvin alkuun, kunhan muistaa tarkistaa ennen kalastuksen aloittamista esimerkiksi siiman vetolujuuden sekä solmujen pitävyyden.
Muita kannattavia hankintoja ovat tietystikin syötit, jotka voivat yleensä olla joko kärpäsentoukkia tai onkilieroja. Reikien kairaamiseen tarvitaan puolestaan etenkin pakkaskeleillä oma kaira, joskin paikoissa, joissa pilkkijöitä on paljon, myös vanhoja reikiä voi yleensä hyödyntää sekä kairaa pyytää hetkeksi lainaan joltain kanssakalastajalta. Mukavuuden kannalta mukaan kannattaa varata puolestaan jonkinlainen pilkkijakkara, joka voi olla myös jakkaran ja repun yhdistelmä.
Opastetut pilkkireissut Ranualla
Ranualla paikkakunnan parhaat paikat ahvenen pilkintään löytyvät Simojärveltä sekä kylän keskustasta löytyvältä Ranuanjärveltä, jota voisi pitää kalapaikkana varsin aliarvostettuna. Ahvenen lisäksi Ranuanjärvestä on mahdollista pilkkiä esimerkiksi haukea, siikaa ja tätä nykyä myös viime kesänä vesistöön istutettua kirjolohta.
Opastettuja pilkkireissuja Ranualla järjestää muun muassa Lapland Adventure & Hunting, joka on myös meidän yrityksemme läheinen yhteistyökumppani. Pilkkireissut voit varata suoraan verkkokauppamme kautta ja lisätiedusteluja palveluista voi lähettää Lapland Adventure & Huntingin sähköpostiin.
Yrityksemme toimitiloista löytyy myös jonkin verran välineitä, joita voimme antaa myös vuokralle. Erikoisuutena meillä on lisäksi mahdollisuus pilkintään liikuteltavan lasi-iglun sisältä.
Jutun pääkuva: Eemeli Peltonen (Vastavalo) | Visit Finland
