Karhunkierros, Hetta-Pallas, Urho Kekkosen kansallispuisto… 10 Lapin parasta vaellusreittiä esittelyssä

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Elokuu on vaihtumassa syyskuuksi ja blogin puolella jatketaan jälleen vaellusteemassa. Tällä kertaa esittelyyn pääsevät Lapin parhaat ja suosituimmat vaellusreitit. Näissä kohteissa vaeltajan seurana kulkevat sekä Lapin erämaiden jylhät maisemat että hiljaisuus, joka auttaa rauhoittumaan kiireisen arjen keskellä.
Kaunis syysmaisema Suomen tunnetuimpiin kuvauskohteisiin lukeutuvalla Kuusamon Pähkänänkalliolla

Sisältöluettelo

Kuusamon Karhunkierros, 80km

Kuusamon Karhunkierroksen vaellusreitti
Kesäajan vaellusta Kuusamon Karhunkierroksella - © Aapo Laiho (Visit Finlandin kuvapankki)

Vaellusreiteistä kertova teksti on hyvä aloittaa Oulangan kansallispuistosta, jonka maisemissa sijaitseva Karhunkierros sijoittuu tosin vain osittain Lapin puolelle. Koska kyseessä on kuitenkin ehkäpä koko Suomen kuuluisin vaellusreitti, kuuluu tämä 80km pituinen reitti ehdottomasti mukaan listalle. Monelle vaeltajalle Karhunkierros onkin kotimaisista vaelluskohteista se, joka on pakko kokea vähintään kerran elämässä.

Karhunkierros on tullut tunnetuksi etenkin upeista maisemistaan, kuruissa virtaavista joki- ja koskipaikoistaan sekä vaikuttavista mäntykankaistaan. Etenkin jokien ylityspaikat ovat tunnelmaltaan sellaisia, joita on vaikea kokea missään muualla Suomessa.

Täysimittaisen Karhunkierroksen vaeltaminen on riippuvainen vaeltajan tasosta sekä siitä, kuinka nopeasti reitillä haluaa edetä. Muutaman päivän pituinen vaellus onnistuu Karhunkierroksella näin ollen varsin helposti.

Karhunkierroksesta puhutaan yleisesti ottaen koko Suomen vaellusreittien kuninkaana ja tämä reitti soveltuukin parhaiten jo hieman kokoneemmalle vaeltajalle. Aloittelijoille ja päiväretkeä suunnittelevalle voi puolestaan suositella samalta reitiltä löytyvää Pientä Karhunkierrosta, joka on matkaltaan noin 12 kilometrin pituinen.

Hetta – Pallas vaellusreitti, 55 km

Hetta-Pallas vaellusreitti
Tunturimaastoa Hetta-Pallaksen vaellusreitillä © Julia Korhonen

Kuusamosta matka jatkuu tunturi-Lappiin ja Hetta – Pallakselle, josta jopa vähemmän vaeltavalla allekirjoittaneella on omakohtaisia kokemuksia. Olen nimittäin vaeltanut Hetta – Pallaksen vaellusreitin kertaalleen syyskesällä 2009.

Jos on Karhunkierros koko Suomen kuninkaallinen, niin Hetta-Pallasta voisi ehkäpä kutsua tunturvaelluksien valtiaaksi. Kyseessä on 55 kilometrin pituinen reitti, joka kulkee nimensä mukaisesti Hetan kirkonkylän ja Pallastunturin välillä.

Tämä reitti tarjoaa erittäin kauniita tunturimaisemia, sekä jatkuvaa liikettä ylös ja alas. Reitin varrella ohitetaan muun muassa Pallastuntureiden korkein laki, 807 metriä korkea Taivaskero. Matkalta löytyy hyvien telttapaikkojen ohella hyvin hoidettuja autiotupia. Reitin puolivälin tienoilla, Hannukurun tupien yhteydessä, pääsee halutessaan myöskin saunomaan hienossa vanhan ajan puusaunassa, josta voi myöskin hypätä vilvoittamaan rasittuneita jäseniä erittäin kirkasvetisessä lammessa.

Korkeusvaihtelut aiheuttavat Hetta – Pallaksella omat haasteensa ja reitti vaatii ehdottomasti kohtuullista peruskuntoa. Siitä huolimatta reitin maastot soveltuvat hyvin myöskin aloitteville vaeltajille.

Haltin vaellus, 110km (Kilpisjärvi-Halti-Kilpisjävi)

Sana Halti on vaelluksesta kiinnostuneille varmasti tuttu monessakin eri mielessä. Vaellusreiteistä puhuttaessa Suomen korkein huippu, eli Halti, tarjoaa vaelluselämyksiä lähempänä taivasta kuin missään muualla Suomessa.

Niin sanottuun Kalottireittiin kuuluvan Haltin vaellusreitti käynnistyy Kilpisjärveltä ja se kulkee yksisuuntaisena aina Haltin tuville, jonne matkaa kertyy yhteensä 55 kilometriä. Retken kruununa voidaan pitää Haltin huipulle nousua, eli Haltin huiputusta, joka kannattaa toteuttaa hyvän sään vallitessa. Huipulle päässeet vaeltajat saavat nimensä Haltin kirjaan, jonka lisäksi huipulta avautuu kerrassaan upeat maisemat.

Erilaisia autio- ja varaustupia löytyy Haltin vaelluksen reitiltä mukavan tiheästi n. 10 km välimatkoin. Haltin huipun ylityksen lisäksi vaelluksen aikana on mahdollista kokea myös monia muita huimia luontoelämyksiä, joita ovat esimerkiksi vaikuttavan näköinen Meekopahta, Annjalonjin erittäin jyrkät seinämät sekä Pihtsusjärven asumattomat rannat.

Haltin vaellus on haastavuusasteeltaan keskitasoa ja sitä voi suositella jo hieman kokeneemmalle vaeltajalle. Kokeneellekin vaeltajalle Haltin edestakainen vaellus voi olla noin viikon pituinen reissu, joten vaellukseen on hyvä olla varautunut kunnolla. Retkipaikan sivustolta löytyy erittäin mielenkiintoinen juttu kuusi päivää kestäneestä Haltin vaelluksesta.  

Kevon kanjonireitti, 63 km

Kevon kanjonireitin vaellus
Koivikon lävitse kulkeva polku Kevon kanjonireitillä. © Julia Korhonen

Seuraavaksi siirrytäänkin haastavampien reittien pariin ja Ivalossa sijaitsevan Kevon kanjomaisemiin. Kevon kanjonireitti on 63 kilometrin pituinen vaellusreitti, joka täyttää varmasti vaativimpienkin vaeltajien tarpeet vaatimustasonsa suhteen.

Kevon luonnonpuiston alueella kulkeva reitti tarjoaa komeat puitteet vaeltamiseen rotkomaisemissa. Retki kulkee mutkitellen pääosin Kevon kanjonin laaksossa, mutta matkan aikana taivalletaan välillä myös avotuntureissa sekä sekä tunturikoivikkojen keskellä.

Reitin vaativin osuus sijaitsee Kevon kanjoniin laskeutumisesta sekä sieltä toistuvasti ylös nousemisesta, jotka pistävät kokeneenkin vaeltajan kunnon ja taidot koetukselle. Matkan varrella päästään myös ylittämään Kevojoki useampaan otteeseen kahlaamalla, minkä vuoksi tälle vaellukselle kannattaa varustautua vedenpitävillä varusteilla.

Kevon luonnonpuistoon alueen luonto on erittäin tarkoin suojeltua ja liikkuminen alueella näin hyvin tarkasti valvottua sekä rajoitettua. Vaeltaminen ja telttailu on sallittua vain merkityillä alueilla, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua etukäteen ennen itse vaelluksen toteuttamista.

Saariselän vaellusreitit (Urho Kekkosen kansallispuisto)

Saariselän vaellusreitit
Jylhää tunturimaisemaa Saariselällä. © Julia Korhonen

Saariselällä sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto, eli UKK, tarjoaa monia eri pituisia vaihtoehtoja, joista löytyy varmasti omansa kaiken tasoisille vaeltajille. Tarjolla olevista vaihtoehdoista lyhimpiä ovat muutaman kilometrin pituiset rengasreitit ja pisin vaellusreitti löytyy Luirojärveltä, jossa on mahdollista vaeltaa 70 – 80 kilometrin matka. Kaikista eri vaihtoehdoista löytyy hyvä lista Luontoon.fi:n Urho Kekkosen kansallispuiston reitit -sivulta.

Saariselältä löytyy myös tuntureiden huippuja, sillä Kiilopää, Kaunispää ja Iisakkipää tarjoavat kukin haastetta sellaista hakeville. Saariselän vaellusreitit on myös yksi harvoista vaelluskohteista, joka on täysin ympärivuotinen ja samalla portti Suomen tunnetuimpaan kansallispuistoon. Kansallispuiston alue on tullut tunnetuksi kauniiden maisemiensa sekä monipuolisten ulkoilumahdollisuuksiensa lisäksi paljon kehua saaneesta autio- ja varaustupaverkostosta, joka tuo mukanaan myös tietynlaisen luksuksen tunteen jollaista ei muualla ole juurikaan tarjolla.

Korouoma (Koronjään rengasreitti 5km ja Korouoman vaellusreitti 20km)

Koronjään vaellusreitti Posion Korouomassa
Korouoma on tullut tunnetuksi mm. korkeista kallionseinämistään. © Niko Pernu

Ranuan naapurista Posiolta löytyy todella komeat puitteet ympärivuotiseen vaeltamiseen Korouoman kanjoneissa. Paikalta löytyy kaksi pääasiallista reittiä, jotka ovat 5km pituinen Koronjään päiväreitti sekä 20km mittainen Korouoman vaellusreitti.

Koronjää on Suomen ainoa jäätikköreitti, jossa voi talvisin ja keväisin nauttia todella upeista jääiköistä. Kesäaikaan Koronjäällä huomio kiinnittyy puolestaan korkeisiin kallioihin ja villinä virtaaviin jokimaisemiin. Vaikka Koronjää onkin vain 5km pituinen päiväretkireitti, on kyseessä varsin vaativa pyrähdys luontoon, sillä reitiltä löytyy kiitettävästi korkeuseroa.

Koronjään reittii kulkee vanhaa hevostietä pitkin ja alueella olleeseen savottahistoriaan pääseekin tutustumaan käytännössä reitiltä löytyvien opasteiden avulla. Reitin varrelta löytyy lisäksi kolme Korouoman suurinta jääputoista: Jaska Jokunen, Ruskea virta sekä Mammutti.

Korouoman pidempi vaellusreitti on puolestaan parhaiten soveltuva 1-2 päivän vaelluksiin. Vaellusreitti alkaa Saukkovaarasta ja laskeutuu sieltä alas Korouomaan. Reitiltä löytyvää Korojokea seurataan ylävirran suuntaan. Reitin loppuosalla noustaan ylös harjuille, joilta avautuu kauniit näkymät Posion kirkavetisille järville.

Pyhä – Luoston vaellusreitit

pyha luosto vaellusreitit
Suon ylitystä Pyhä-Luostolla. © Julia Korhonen

Pyhä-Luoston kansallispuistossa sijaitsevat myöskin alueen monet vaellusreitit, joita on tarjolla 7 kilometrin rengasreitistä aina 30km pituiseen (per suunta) Pyhä-Luoston retkeilyreittiin asti. Vaellusreittien lisäksi alueelta löytyy kattavasti mm. maastopyöräilyyn ja talvisin lumikenkäilyyn, hiihtoon ja talvipyöräilyyn soveltuvia reittivaihtoehtoja.

Pyhä-Luosto sijaitsee kurujen ja kerojen keskellä ja alueella pääsee tutustumaan mm. muinaiseen metsäsaamelaiseen kulttuuriin, ikivanhoihin aarniometsiin, soihin, tuntureihin, rakkakivikkoihin sekä muinaisesta geologisesta perinnöstä viestiviin aaltokiviin.

514 metriä korkean Ukko-Luoston huiputus, vierailu alueelta löytyvällä ametistikaivoksella sekä Suomen syvimpään tunturikuruun, eli Isokuruun tutustuminen, kuuluvat varsin monipuolisen Pyhä-Luoston vierailun ehdottomiin kohokohtiin.

Pisimmän vaellusreitin kiertäminen soveltuu hyvin muutaman päivän mittaiseen vaellukseen. Alueelta löytyy mukavasti vuokra- ja autiotupia, joita on mahdollista myös varata etukäteen, mikäli yöpymisen osalta haluaa nauttia omasta rauhasta.

Pyhä-Luoston reittivaihtoehdoista löytyy mukavasti valinnanvaraa kaiken tasoisille vaeltajille ja retkeilijöille ja alueella on mahdollista toteuttaa pidempien vaelluksien lisäksi myös lyhyempiä päiväretkiä.

Kaldoaivin erämaa: Sevettijärvi-Pulmanki, 60-70km ja Inarinpolku - Anárašmáde, 100 km

Suuresta Kaldoaivin erämaasta löytyy kaksi pitkää ja merkittyä reittiä, jotka ovat Sevettijärvi – Pulmanki sekä Inarinpolku – Anášmáde. Alueelta löytyy lisäksi lyhyempi, 5.8 kilometrin pituinen Skaidijärven polku.

Sevettijärvi – Pulmangin vaellusreitti kulkee Kaldoaivin erämaa-alueen läpi ja se on pituudeltaan 60 – 70 kilometrin mittainen, riippuen reittivalinnoista. Reitin eteläinen pää kulkee mäntykankailla, mutta pohjoiseen edetessään reitti muuttuu koko ajan karummaksi ja koivikkopainotteiseksi.

Koska kesä saapuu näin pohjoiseen myöhässä, ovat joet ja purot vielä tulvalla kesäkuun ensimmäisellä puolikkaalla. Kaldoaiviin kannattaa suunnata vaeltamaan juhannuksesta alkaen ja kesän vaelluskausi jatkuu aina lokakuun alkupuolelle saakka. Talvella vaellusreitti on myöskin auki ja merkattuna. Tällöin se soveltuu pääasiallisesti hiihtäjille.

100 kilometrin pituinen Inarinpolku – Anárašmáde on puolestaan historiallinen markkinareitti Norjan Karlebotniin. Karlebotn Varanginvuonon eteläranta tunnetaan vilkkaana markkinapaikalta 1600-luvulta aina 1890-luvulle saakka. Vaikka Norjan raja suljettiin vuonna 1852, säilyi reitti vielä epävirallisesti avoinna kesäaikaan. Kyseinen reitti oli unohduksissa lähes 150 vuoden ajan, kunnes se elvytettiin uudelleen käyttöön vaellusmielessä.

Vaellusreitti käynnistyy etelässä Kolttien perinnetalon pihapiiristä ja seuraa alkuun aiemmin mainittua Sevettijärvi – Pulmangin -reittiä. Erkaantuminen tapahtuu Norjan rajan ylityspaikassa Aittoaivissa. Reitin pohjoinen päätepiste sijaitsee Norjan puolella Karlebotnissa, jonne pääsee maanteitse Pulmangin sekä Näätämön kautta. Norjan puolella kannattaa ottaa huomioon, että reitin seuraamiseen tarvitaan ehdottomasti karttaa ja kompassia, sillä polku on merkitty historialliseen tyyliin päällekkäin kasatuin kivin, joista päällimmäinen näyttää reitin suunnan.

Kaldoaivin molemmat pidemmät reitit ovat haastavuudeltaan vaativia, eivätkä ne sovellu aivan aloitteleville vaeltajille. Alueen reitteihin voit tutustua tarkemmin esimerkiksi Luontoon.fi sivustolla.

Riisitunturin vaellusreitit

Riisitunturin vaellusreitit
Kuvaa Riisitunturin vaellusreittien alkupäästä. © Julia Korhonen

Posiolla vaellusmahdollisuudet eivät rajoitu pelkkään Korouomaan, vaan upeita vaellusreittejä löytyy myöskin Riisitunturin alueelta. Riisitunturin kansallispuisto onkin noussut syystäkin suomalaisen vaellus- ja retkeilykansan suosioon paitsi lumoavan luontonsa, myös varsin helpon saavutettavuutensa ansiosta. Erämaan tunnelmaa on alueella helppo aistia ja Riisitunturi on lisäksi yksi Suomen eteläisimmistä tuntureita, joten etelästäkään tulevan ei tarvitse matkustaa aivan pohjoiseen saakka tunturiluonnosta ja -tunnelmasta nauttiakseen.

Riisitunturin kansallispuisto on tullut tunnetuksi mahtavista tykkylumimaisemista talvella ja kesällä kirkkaan sinisenä hohtavasta Ikkunalammestaan. Molemmat näyt on myös ikuistettu mukaan lukemattomiin maisemakuviin.

Riisitunturin kansallispuistosta löytyy useita virallisia reittivaihtoehtoja. Näistä tunnetuimpia ovat päiväretkiin soveltuvat rengasreitit Riisin rietas (10,7km) sekä Riisin rääpäsy (4,3km), jotka käynnistyvät molemmat Riisitunturin pysäköintialueelta. Kokeneemmille vaeltajille tarjolla on puolestaan 26 kilometrin pituinen Riisitunturin reitti. Lyhin alueelta löytyvä reitti on puolestaan puolentoista kilometrin siirtymä Riisitunturin autiotuvalle, joka soveltuu hyvin mm. lapsiperheille.

Simojärven ja Soppanan alue

Simojärven ja Soppanan vaellusreitit
© Nina Oja

Tätä blogitekstiä ei olisi mahdollista kirjoittaa ilman mainintaa jostain meidän ”omista” vaelluskohteista. Eipä sillä: ei Soppanan alue listalle säälistä pääse, vaan kyseessä on varsin varteenotettava kohde ihan koko maan tasollakin. Simojärven ja Soppanan alueen ehdottomana positiivisena puolena on se, että kyseessä on suurelle yleisölle vielä varsin tuntematon kohde tai pikemminkin helmi.

Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi, joka lumoaa vaeltajan kirkkaine vesineen ja erämaisine ympäristöinen. Suuri osa Simojärven 40 km pitkästä ranta-alueesta on mukana rantojensuojeluohjelmassa, mikä tarkotitaa, että sen lukuisia kultaisia hiekkarantoja varjellaan luonnontilaisina.  

Vaikka Simojärven ympäristö soveltuukin erinomaisesti etenkin vesiretkeilyyn, niin tarjoaa se hyvät puitteet myös retkeilyyn sekä maastopyöräilyyn. Alueen retkeilyreitit ovat helppokulkuisia ja hieman unholaan jääneiden reittimerkintöjen kunnostustyöt aloitettiin kesällä 2021.

Soppanan alue kuuluu lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelmaan, minkä ansiosta alueella pääsee tutustumaan todella vanhoihin metsäpätkiin. Huomattava osa tästä upeasta retkikohteesta kuuluu Natura 2000 -alueverkostoon, jonka tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta.

Simojärven ja Soppanan alueen reitit soveltuvat erinomaisesti sekä lyhyisiin päiväretkiin että pidempiin vaelluksiin. Alueelta löytyy esimerkiksi yhteensä kolme yleisessä käytössä olevaa laavua, sekä ruoanlaittopaikat sekä huussit Korvanjokisuusta.

Tutustu Ranuan ja lähialueiden muihin vaellusreitteihin

Listassa mainittujen kohteiden lisäksi Ranualta sekä paikkakuntamme lähialueilta löytyy myös monia muita helposti saavutettavissa olevia retkeily- ja vaellusreittejä. Tarjolla on monia vaihtoehtoja, jotka soveltuvat erinomaisen hyvin etenkin päiväretkeilyyn sekä koko perheen kohteiksi.

Mikäli olet käymässä Ranualla, niin meidän kauttamme voit varata myös ohjattuja vaelluksia, joita järjestämme mm. Rovaniemen Auttikönkäällä, Posion Riisitunturilla ja Korouomassa sekä Ranuan omilla vaellusreiteillä. Lisätietoa vaihtoehdoista saat sekä puhelimitse että sähköpostilla.

Lähteet ja aiheesta muualla: Tripsteri |  Patikointi ja retkeily Lappi Momondo | Vaellusreitit Lapissa Retkipaikka | Lappi Luontoon.fi | Vaellusreitit

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

15 julkkista, jotka ovat vierailleet Lapissa - Conan O'Brien on yksi tunnetuimmista julkkiksista, jotka ovat vierailleet Suomen Lapissa
Kourtney Kardashian, Lionel Messi, Ed Sheeran… 15 kansainvälistä julkkista, jotka vierailivat Suomen Lapissa

Suomen Lapista on tullut yhä suositumpi kohde kansainvälisille matkailijoille. Lappi on tunnettu paitsi kauniista luonnosta ja maisemistaan, niin myös rauhallisuudestaan. Nämä tekijät ovatkin olleet myös yksi tärkeimmistä syistä sille, miksi moni kansainvälisen tason julkkis on vieraillut Lapissa viime vuosien aikana. Tässä blogitekstissä listaamme yhteensä 15 julkisuuden henkilöä, jotka ovat vierailleet Lapissa viime vuosina.

Lue lisää...
Lappi talvella - Huskyrekiajelu on suosittu talviaktiviteetti Lapissa
Lappi talvella – kymmenen tekemisvinkkiä

Lähestyvä talvi on kerrassaan maaginen vuodenaika, etenkin täällä Lapissa, jossa lumi maalaa maiseman kauniin valkoiseksi. Talvi Lapissa sisältää myös paljon mukavaa tekemistä ja tässä matkaoppaassa annamme kymmenen vinkkiä siihen, mitä Lapissa kannattaa tehdä talven aikana.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.