Lappi ja kahdeksan vuodenaikaa – milloin kannattaa matkustaa Lappiin?

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Viimeisen noin kuukauden aikana olen törmännyt useaan otteeseen matkailuun liittyvissä keskusteluissa aiheeseen, jossa talvikauden on mainittu olevan Lapissa se ainoa kunnon sesonki. Tämä näkemys on ollut hieman yllättävä, sillä minulle, Lapissa syntyneenä ja varttuneena niitä omalla tavallaan erikoisia vuodenaikoja on olemassa yhteensä peräti kahdeksan.
Lappi ja kahdeksan vuodenaikaa. Kuvassa pakkastalvi.

Sisältöluettelo

Mitkä ovat Lapin kahdeksan vuodenaikaa?

Yleensä vuodenkierrossa puhutaan neljästä vuodenajasta, jotka ovat tietystikin kesä, syksy, talvi ja kevät. Lapissa yhdenkin vuodenkierron elänyt ihminen voi kuitenkin helpostikin laskea peräti kahdeksan eri vuodenaikaa, joita ovat pakkastalvi, hankikantokevät, jäidenlähtökevät, yöttömän yön aika, sadonkorjuu, ruska, ensilumi, sekä joulunajan kaamos.  

Pakkastalvi

Pakkastalvi Lapissa
Päivien pidentyminen on helposti havaittavissa pakkastalven aikana (c) Tuomas Haapala

Vuodenkierto voidaan aloittaa vuodenvaihteen tienoilla vallitsevasta pakkastalvesta, joka on luonnollisestikin läsnä kaamoskauden jälkeen. Pakkastalven aikana päivät ovat vielä lyhyitä ja ulkona käytännössä koko ajan hämärää. Tällöin Lapissa päästään usein myös nauttimaan niistä vuoden kaikkein kovimmista pakkasista. Yli 30 asteen pakkasetkaan eivät ole alkuvuodesta poikkeuksellisia. Myös lumimäärät ovat usein korkeimmillaan ennen kevään alkua ja voidaankin sanoa, että pakkastalven aikana talvi Lapissa kaikkein syvimmillään.

Pakkastalven selkeimpänä erona edeltävään vuodenaikaansa nähden on ennenkaikkea se, että vaikka ulkona on vielä kylmää ja pimeää, on kevään hiipiminen lähemmäs helppo aistia päivien edetessä. Päivät nimittäin pitenevät tähän vuodenaikaan hurjan nopeasti jo heti tammikuun alusta lähtien. Päivien piteneminen on helppo huomata jo pelkän viikon ajanjakson sisällä ja tällä on yleensä erittäin positiivinen vaikutus myös ihmismielelle, joka alkaa väkisinkin odottamaan kevätauringon ensimmäisiä lämpimiä säteitä sekä valoisia päiviä.

Hankikantokevät

Revontulet ja umpihankihiihtäjä Lapissa keväällä 2021
Hankikantokevät on erinomaista aikaa mm. metsässä hiihtelyyn ja revontulten ihailuun (c) Köpi Kaikkonen

Hiihtokausi alkaa Lapissa yleensä jo lokakuun aikana, mutta etenkin moni paikallinen asukas odottaa hiihtoharrastuksensa osalta nimenomaan kevään hankikantokelejä.

Lapin keväistä ensimmäistä kutsutaankin nimellä hankikantokevät. Päivät ovat hankikantokevään aikana pitkiä ja aurinko alkaa tuolloin jo lämmittämään mukavasti ihoa. Jo hankikantokevään ensimmäisinä aurinkoisina päivinä kevään tulo on helposti aistittavissa myös ihmisissä, joita alkaa näkyä yhä enemmän erilaisilla ulkoilupaikoilla sekä kylien tienoilla.

Pakkanen voi myös kevään aikana kiriä erittäin korkeisiin lukemiin, etenkin yöaikaan, mutta päiväsaikaan aletaan yltää yhä useammin myös plussakeleihin. Puut alkavat lämmenneiden kelien ja tuulten ansiosta pudottaa lumia oksiltaan usein painavina köntteinä. Tämä on yksi luonnon selvimmistä merkeistä siitä, että vuodenkierto on etenemässä kovaa vauhtia kesää kohden.

Hankikantokevät on ehkäpä sitä kaikkein parasta aikaa ulkoilusta nautiskeluun: pilkkiminen, lumikenkäily ja hiihto ovat tällöin ehdottomasti parhaimmillaan. Pidentyneiden päivien ansiosta myös pidempien retkien järjestäminen on mahdollista, kun hämärä ei enää pääse yllättämään yhtä aikaisin kuin aiemmin.

Kevätpäiväntasauksen ajalle ajoittuva aika on myös ehkäpä kaikkein parhainta aikaa revontulten näkemiselle ja valokuvaamiselle. Todellinen huippukausi ajoittuu maaliskuun ensimmäisiltä viikoilta aina huhtikuun puoliväliin saakka, jolloin yöt alkavat olla jo niin valoisia, ettei revontulia enää pysty hyvin havaitsemaan sinisen sävyihin pukeutuneelta taivaalta.

Nimestään huolimatta hankikantokevät ei ole myöskään tae siitä, että hanki oikeasti kantaa. Ihmisen painon kestääkseen yöllä pitää olla kunnon pakkasia ja on olemassa vuosia, joiden aikana kantavia hankia ei nähdä Lapissa ollenkaan.

Jäidenlähtökevät

Joutsenet palaavat Lappiin kevään aikana
Jäidenlähtökevät houkuttelee myös joutsenet takaisin Pohjoiseen. (c) Kari-Pekka Hiltunen

Vesistön varrella paljon viihtyvälle jäidenlähtökevät voi olla kevään ehkäpä se kaikkein paras ajankohta. Luonto on tällöin saanut nauttia lämmöstä ja valosta jo niin pitkään, että talven valta alkaa olemaan lopullisesti lyöty. Veden voima ottaa tällöin myös niskalenkin jääkerroksista ja joet sekä purot solisevat jälleen vapaana. Järvillä sulamisprosessi on hitaampi pitkälti vähäisemmän virtauksen vuoksi: jäätä on järvissä enemmän ja veden voima ei auta myöskään samalla tavalla sulattamaan jääkerrosta.

Myös lumipeite ohenee jäidenlähtökevään aikaan kovaa tahtia ja pimeää aikaa on tarjolla enää vähän. Tarkkasilmäinen voi myös huomata, miten puiden oksille alkaa ilmestymään merkkejä uusista lehdistä. Maassa ensimmäisten kasvien versot puolestaan nostavat päätään jo silloinkin, kun ne ovat vielä lumipeitteen ympäröimiä.

Jäidenlähtökevään vaikuttavin ilmiö on nimenomaan suurten jokien vapautuminen jääkerroksestaan. Etenkin isot kosket ovat tällöin erittäin upeaa katseltavaa ja ne kielivät hyvin siitä, miten paljon voimaa veden virtaus pitää sisällään. Jokien hitaampiin virtaamakohtiin pysähtyvät jääpadot aiheuttavat vuosittain tulvia etenkin suuremmissa joissa ja nämä tulvat aiheuttavat myös vuosittain tuhoja etenkin rakennuksien perustuksissa. Myös monen jokivarren ja järvenrannan asukkaan laiturit ja veneet ovat keväällä usein veden vietävinä.  

Yötön yö

Yötön yö Lapissa
Lapin luonto herää henkiin yöttömän yön aikaan (c) Jari Romppainen

Yötöntä yötä ehdimmekin jo esittelemään edellisessä blogikirjoituksessamme. Kyseessä on Lapin kesän kuuluisin luonnonilmiö, jonka vallitessa aurinko paistaa kirkkaasti myös keskiyöllä ja aina kirkkaammin, mitä pohjoisemmaksi Lapissa mennään. Nuorgamin korkeudella keskiyön auringon valkoinen valo ei ei käytännössä eroa juurikaan keskipäivän auringosta. Lapin eteläisemmissä osissa keskiyön aurinko saa puolestaan huomattavasti keltaisempia sävyjä.

Pohjoisella puolella vuoden pisintä päivää vietetään kesäpäivänseisauksen aikaan. Pohjoisella pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus sijoittuu joka vuosi välille 19.–22. kesäkuuta.

Myös luonto herää yöttömän yön aikaan henkiin ihan todenteolla. Keskikesän aikaan luonto on vihreimmillään ja maisemat samalla kauneimmillaan. Myös poroilla on tähän vuodenaikaan olennainen osa Lapin luonnossa. Karvaa vaihtavat aikuiset yksilöt ovat kesäaikaan hieman surullisen näköisiä, mutta toisaalta uudet vasat seuraavat tuolloin emojaan. Liikenteessä kannattaakin olla tällöin erityisen tarkkana ja noudattaa annettuja ajonopeuksia.

Yöttömän yön aikaan ihmisten seuraksi ilmaantuvat myös hyttyset, eli sääsket. Räkkäaika alkaa yleensä kesäkuun puolivälin tienoilla ja se jatkuu aina alkusyksyn ensimmäisiin kylmempiin keleihin saakka. Mikäli Lapin yöttömästä yöstä haluaa nautiskella rauhassa, ilman sääskien tarjoamaa seuraa, voikin olla hyvä nauttia keskiyön auringosta joko toukokuun puolella tai ennen kesäkuun puoliväliä.

Yöttömän yön aikaan on myös mukava harrastaa luontoliikuntaa. Lohi nousee heti kesäkuun alusta esimerkiksi Simojokeen sankoin joukoin, jonka lisäksi muun muassa harjusta voi yrittää jallittaa kosken niskoilta vesiperhosta matkivilla pintaperhoilla.

Sadonkorjuuaika

Hilla- eli lakkasatoa Ranualla kesällä 2020
Hillanpoiminta aloittaa yleensä sadonkorjuukauden Lapissa (c) Jari Romppainen

Yötöntä yötä seuraa sadonkorjuuaika, joka käynnistyy hillan ja mustikan osalta joinain vuosina jo yöttömän yön aikaan. Pääasiallisesti sadonkorjuu ajoittuu kuitenkin pääosin loppukesälle ja alkusyksylle, eli ajalle ennen ruskaa. Yöttömän yön kaikkein suurin kirkkaus on tuolloin jo ohi ja aurinko alkaa iltaisin painua jo kokonaisuudessaan horistontin taakse.

Luonnon osalta kasvukausi alkaa tällöin lähenemään loppuaan ja erilaiset kasvit tuottamaan satoaan. Nyt onkin oiva aika sekä nauttia tuorreista luonnonantimista että alkaa täyttämään pakastinta pitkää talvea varten. Erilaisia marjoja ja sieniä on tällöin tarjolla kaikkiin mieltymyksiin. Ihmisen lisäksi talvea varten valmistautuu esimerkiksi karhu, joka viettää loppukesän ja alkusyksyn energiaa keräten.

Vaikka puut ja muut kasvit ovat vielä sadonkorjuun aikaan vihreimmillään, on iltatuulessa joaistittavissa kesän taittuminen kohti syksyä. Jonain päivänä, yleensä elokuun aikaan, ensimmäiset kellertävät lehdet alkavat ilmestyä esimerkiksi koivuihin ja pihlajiin ja tämä on kaikkein selvin merkki siitä, että kesä on nyt vaihtumassa syksyyn.

Ruska-aika

Ruska-aikaa Lapissa
Ruska-ajan värejä Ranuan Simojokivarressa (c) Tuomas Haapala

Jos on yötön yö kesän tunnetuin luonnonilmiö, niin samaa voidaan sanoa ruskasta syksyn ajalle. Monissa kirkkaissa väreissä loistavasta ilmiöstä on mahdoton erehtyä. Vaikka luonnosta löytyy edelleen mm. monenlaisia sieniä ja marjoja, kuten puolukkaa, niin huomion varastaa tällöin ympärillä kirkkaana hehkuva luonto.

Vaikka ruska tunnetaan etenkin erilaisisten puiden lehdissä loistavana väriloistona, niin huomio kannattaa kiinnittää myös maaruskaan. Komeimmin maan tasolla kasvavista kasveistamme loistavat mm. mustikat, juolukat ja riekonmarjat. Puiden puolelta hienoimman punaisen sävyn saa yleensä haapa. Myös pihlajia kannattaa tuolloin seurata ja jopa koivunkin lehdet voivat tuolloin näyttäytyä oransseina.

Revontulikausi käynnistyy Lapissa elokuun lopulla ja kevään ohella parhaat ajankohdat revontulista nautiskeluun ajoittuvatkin syyspäiväntasauksen tienoille. Syksy on tullut väriloistonsa lisäksi tunnetuksi ehkäpä vuoden parhaana retkeily- ja vaellusaikana.

Puolukoiden kypsyessä alkaa samaan aikaan myös porojen rykimäaika, eli parittelu. Tällöin on yleensä hyvä idea yrittää tietoisesti välttää kohtaamisia porohirvaiden kanssa. Kiiman vallassa olevat hirvakset voivat nimittäin tällöin olla ihan oikeasti vaaraksi myös ihmisille.

Ruskan myötä kolea sää ja ensimmäiset pakkaset nitistävät yleensä viimeisetkin sääsket. Mäkäräiset, eli polttiaiset saattavat kuitenkin viipyä ihmisten seurana vielä pitkälle syksyyn saakka.

Ensilumi

Ensilumi Lapissa
Ensilumi laskeutui Ranualle lokakuussa 2016 (c) Tuomas Haapala

Ruskan jälkeen koittaa ensilumen aika. Puut ovat tällöin jo pudottaneet lähes kaikki lehtensä ja kesän kasvukauden maakasvit lakastuvat. Pysyvää lumipeitettä saadaan kuitenkin vielä odotella, vaikka ensilumi saattaakin sataa maahan vähintäänkin lokakuun aikana.

Maa käy päivä päivältä routaisemmaksi ja tämä onkin esimerkiksi seuraavan kesän hirvikärpästen esiintymisen runsauden kannalta tärkeä tekijä. Syksyn edetessä kohti talvea, koittavat päivät, jolloin lämpötila ei nouse enää ollenkaan plussan puolelle.

Yöt ovat tähän aikaan parhaiten tasapainossa, eli erittäin pimeitä ja ihmisen yöunen pituisia. Vaikka tähän aikaan saadaankin paljon syyssateita, niin selkeinä päivinä aurinko näyttäytyy vielä, joskaan lämpimistä auringonsäteistä ei enää kannata juurikaan haaveilla.

Vedet alkavat hiljalleen jäätyä ja lopulta Lappiin laskeutuu myöskin ensilumi. Valkeana valoa loistava lumi tuokin loppusyksyyn uudenlaisen kirkkauden, mikä onkin yksi syy sille, miksi niin moni Lapin asukas odottaa innokkaasti nimenomaan ensilumen saapumista.

Joulukaamos

Kaamos Lapissa
Aurinko nousee vain hieman horisontin yläpuolelle joulukuussa 2016 (c) Tuomas Haapala

Ensilumen saapumisen jälkeen Lapissa aletaan jo odottelemaan joulua sekä käyntiin pyörähtävää matkailun talvisesonkia. Vuodenkierto Lapissa päättyykin aiheeseen sopivasti joulukaamokseen.

Joulukaamoksen alkaessa kasvien lisäksi myös moni metsän asukki vetäytyy koloonsa ja elämä luonnon keskellä ikään kuin pysähtyy. Vedet ovat jo jäässä, puut peittyneet lumeen ja maisema tuntuu kangistuneen. Metsän keskellä on talvella hiljaista ja ainoastaan kiristyvä pakkanen paukkuu tuolloin mm. puissa ja seinissä.

Kaamoksen kesto vaihtelee Lapissa suuresti yöttömän yön tavoin. Lapin pohjoisimmissa osissa kaamos kestää virallisesti noin kahden kuukauden ajan, kun taas Pohjoisen Napapiirin tuntumassa kaamos kestää ainoastaan noin päivän.

Pakkaset kiristyvät Lapissa hiljalleen ja lumipeite vahvistuu. Paksuneva lumipeite tuokin omaa valoaan yleensä pimeänä ja ankeana vallitsevaan aikaan.

Moni suomalainen kärsii kaamoksen aikaan kaamosmasennuksesta, joka johtuu pääasiallisesti nimenomaan valoisan ajan puuttumisesta. Monelle Lapissakin elävälle kaamos onkin aikaa, jonka ylitse lähinnä selviydytään keinolla tai toisella.

Vuoden lyhintä päivää vietetään maapallon pohjoisella puoliskolla talvipäivänseisauksen aikaan. 21.12 jälkeen päivät alkavat jälleen pikkuhiljaa pidentyä.

Lapissa kasvaneelle onkin tietyllä tapaa huvittavaa, että niin moni ulkomainen matkailija haluaa kokea taianomaisen Lapin nimenomaan keskitalvella, joka on monelle paikallisellekin sitä vuoden kaikkein masentavinta ja haastavinta aikaa.

Oma suosikkivuodenaikani Lapissa

Sopeutuvaisena ihmisenä olen oppinut nauttimaan Lapin kaikista kahdeksasta vuodenajasta. Jos joku näistä pitäisi kuitenkin nostaa erityisesti esiin, niin oma ääneni menisi ehdottomasti Lapin kesälle ja yöttömälle yölle.

Kesä on ollut pienestä pitäen oma suosikkivuodenaikani ja tämä mielipide on säilynyt samana myös aikuisiällä. Lapin kesässä on niin paljon kokemisen arvoisia asioita ja niin vähän rajoittavia tekijöitä, että se nousee väkisinkin muiden vuodenaikojen edelle. Jatkuvaan valoisuuteen hyvin tottuneena myöskään yöunien kanssa ei ole ollut koskaan ongelmia.

Milloin Lappiin kannattaa matkustaa?

Lappiin kannattaa matkustaa minä vuodenaikana tahansa. Jokainen Lapin kahdeksasta vuodenajasta on omalla tavallaan erikoinen ja aivan takuuvarmasti kokemisen arvoinen. Tämä on hieno asia myös yksilöitä ajatellen, sillä sekä kotimaasta että ulkomailta löytyy varmasti selkeää varianssia sille, mikä kahdeksasta vuodenajasta miellyttää eniten. Jokaiselle vuodenajalle löytyy siis aivan takuuvarmasti oma fanikuntansa.

Tämä ajatus pitäisi nähdäkseni saada iskostettua mukaan myös koko alueen matkailumarkkinointiin. Vaikka kesä onkin hiljalleen luomassa itselleen paikkaa talvisesongin rinnalla, on ympärivuotisuuteen vielä pitkä polku kuljettavana. Tämän polun kulkeminen kannattaisi mielestäni aloittaa etenkin erilaisissa alueorganisaatioissa niin pian kuin suinkin mahdollista.

Lähteet: Visit Sodankylä: 8 vuodenaikaa, Lapland.fi: Elämää Lapissa, Finavia.fi: Pohjoisen taikaa, Retkipaikka: Lapin kahdeksan vuodenaikaa

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

15 julkkista, jotka ovat vierailleet Lapissa - Conan O'Brien on yksi tunnetuimmista julkkiksista, jotka ovat vierailleet Suomen Lapissa
Kourtney Kardashian, Lionel Messi, Ed Sheeran… 15 kansainvälistä julkkista, jotka vierailivat Suomen Lapissa

Suomen Lapista on tullut yhä suositumpi kohde kansainvälisille matkailijoille. Lappi on tunnettu paitsi kauniista luonnosta ja maisemistaan, niin myös rauhallisuudestaan. Nämä tekijät ovatkin olleet myös yksi tärkeimmistä syistä sille, miksi moni kansainvälisen tason julkkis on vieraillut Lapissa viime vuosien aikana. Tässä blogitekstissä listaamme yhteensä 15 julkisuuden henkilöä, jotka ovat vierailleet Lapissa viime vuosina.

Lue lisää...
Lappi talvella - Huskyrekiajelu on suosittu talviaktiviteetti Lapissa
Lappi talvella – kymmenen tekemisvinkkiä

Lähestyvä talvi on kerrassaan maaginen vuodenaika, etenkin täällä Lapissa, jossa lumi maalaa maiseman kauniin valkoiseksi. Talvi Lapissa sisältää myös paljon mukavaa tekemistä ja tässä matkaoppaassa annamme kymmenen vinkkiä siihen, mitä Lapissa kannattaa tehdä talven aikana.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.