Yötön yö – Lapin kesän tunnetuin luonnonilmiö

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Keskiyön aurinko, eli yötön yö on Lapissa tavattava luonnonilmiö, jonka vallitessa aurinko ei laske horisontin alapuolelle koko vuorokauden aikana. Tästä syystä kyseessä onkin talvella tavattavan kaamoksen vastakohta.
Keskiyön aurinko Ranuanjärven yläpuolella kesällä 2020

Sisältöluettelo

Mistä keskiyön aurinko johtuu?

Yötön yö johtuu ilmiönä maapallon pyörimisakselin kaltevuudesta sen kiertorataan nähden. Ilmiö esiintyy ainoastaan napapiireillä sekä sitä korkeammilla leveysasteilla. Ilmiö on myöskin sitä pidempi, mitä lähempänä napa-alueita ollaan. Esimerkiksi Suomen pohjoisimmassa kohdassa, Nuorgamissa aurinko pysyy horisontin yläpuolella yhtäjaksoisesti toukokuun 16. päivästä aina heinäkuun 29. päivään saakka, eli yhteensä 74 päivän ajan.

Mikäli aurinko ei olisi niin suurikokoinen ja jos valo ei taipuisi ilmakehässä, napapiiri toimisi sen alueen rajana, jossa auringon keskipiste pysyy yhtenä päivänä vuodessa horisontin yläpuolella koko vuorokauden ajan. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuu kesäpäivänseisauksena, joka ajoittuu meillä joko kesäkuun 20, 21. tai 22. päivälle. Eteläisellä napapiirillä tämä tapahtuu puolestaan pohjoisen puoliskon talvipäivänseisauksena, eli 21. tai 22. joulukuuta. Napapiirit toimisivat tässä tapauksessa myöskin kaamoksen rajoina.

Auringon massiivisen suuri koko sekä valon taipuminen saavat kuitenkin aikaan sen, että auringosta vähintäänkin sen yläreuna näkyy ympäri vuorokauden suunnilleen yhden leveysasteen verran pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Suomessa tämä raja kulkee hieman Kemin eteläpuolelta.

Kaamoksen raja puolestaan kulkee noin asteen verran pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Tähän väliin jäävät paikkakunnista mm. Rovaniemi, Kemijärvi, Kuusamo sekä osa Kemistä. Tilanne on näiden paikkakuntien osalta siinä mielessä erikoinen, että paikkakunnilla on mahdollista kokea yötön yö, mutta ei kaamosta.

Koska eteläisen napapiirin eteläpuolella ei ole pysyvää ihmisasutusta, on yöttömän yön kokeminen mahdollista lähinnä pohjoisen napapiirin alueella. Suomen lisäksi yötöntä yötä, eli keskiyön aurinkoa on mahdollista ihastella Alaskassa, Kanadassa, Grönlannissa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Kauanko yötön yö kestää ympäri Lappia?

Yöttömän yön kesto Lapissa vaihtelee huomattavasti eri paikkakuntien välillä. Nuorgamissa keskiyön auringosta päästään siis nautiskelemaan noin kahden ja puolen kuukauden ajan, kun taas Rovaniemellä yötön yö kestää vain 29 päivän ajan. Vaikka yöttömän yön ajoittumisen päivämäärät saattavat vaihdella esimerkiksi karkausvuosien välillä, niin itse kestot pysyvät vuodesta toiseen vakiona.

Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä

Vuoden valoisin aika ja vuoden pisin päivä ajoittuu meillä kesäpäivänseisaukseen. Kesäpäivänseisaus sijoittuu meillä aikavälille 20. – 22. kesäkuuta. Tällöin aurinko paistaa kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä, eli leveyspiirillä 23,4 astetta pohjoista leveyttä. Kesäpäivänseisauksena auringon korkeuskulma on esimerkiksi Helsingissä enimmillään 53,5 astetta.

Kesäpäivänseisauksena pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena aurinkoon päin, kun taas eteläinen pallonpuolisko on kallistuneena siitä poispäin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että siinä missä meillä nautitaan tällöin yöttömästä yöstä, vietetään eteläisellä pallonpuoliskolla kaamosaikaa.

Pohjoismaissa vuoden pisintä päivää juhlistetaan ”keskikesän juhla”, eli Suomessa juhannusta. Vaikka aurinko onkin korkeimmillaan keskikesän juhlinnan aikoihin, niin kesän lämpimimmät hetket ajoittuvat tilastollisesti vasta noin kuukauden päähän, eli heinäkuun lopulle. Tämä johtuu mm. siitä, että maan ilmakehällä ottaa oman aikansa lämmetä.

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

Laskettelua talvilomalla Lapissa
Hiihtoloma 2022 – parhaat vinkit Lapin talvilomalle

Hiihtolomia vietetään tänäkin vuonna totuttuun tapaan viikoilla 8, 9 ja 10. Nämä kolme viikkoa ovatkin kevään aikana ajankohtia, jolloin etenkin kotimaiset lapsiperheet matkustavat talvilomalle Lappiin. Tästä blogipostauksesta löydät parhaat aktiviteetti-ideat hiihtoloman viettoon keväällä 2022.

Lue lisää...
Ahvenen pilkintää
Ahvenen pilkintä on hauska ja palkitseva talvikalastusmuoto

Pilkintäkausi on pitkään jatkuneiden pakkasten ansiosta saatu pyöräytettyä käyntiin käytännössä kaikkialla Suomessa. Yksi suosituimmista kalastusmuodoista talvella on ahvenen pilkintä, joka on paitsi varsin helppo että myöskin palkitseva tapa harrastaa kalastusta. Tässä blogitekstissä perehdymme hieman ahvenen kalastuksen saloihin.

Lue lisää...
Mandi Koskelan esitys tankotanssin SM-kisat 2021
Ranualaisen Mandi Koskelan tavoitteena tankotanssin MM-kulta

Tankotanssi ei ole Ranuan kokoisessa pienessä kylässä kovinkaan todennäköinen valinta harrastukseksi. Mandi Koskelan sydämen voimaa, notkeutta ja tekniikkaa vaativa laji kuitenkin onnistui valloittamaan. SM-kultaa tänä vuonna voittaneen nuoren tankotanssijan uran seuraavana etappina ovat Italiassa järjestettävät MM-kisat.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.