Näillä vinkeillä pääset eroon hyttysistä ja hyttysten puremista tänä kesänä

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Hyttynen, sääski, itikka ja niin edelleen… ”Rakkaalla lapsella” on monta nimeä ja tykkäsipä siitä tai ei, niin hyttyset ovat erittäin olennainen osa kesää ympäri Suomea. Etenkin täällä Lapissa kutiava hyttysen purema tai yöllä herättävä ininä ovat vieraina varsin tuttuja. Lienee perusteltua sanoa, että kukaan ei varsinaisesti nauti näiden verenimijöiden seurasta. Näin kesän kynnyksellä onkin hyvä jakaa vinkkejä siitä, miten tämän kiusan voi minimoida.
Hyttysen purema on tuttu ja kiusallinen ongelma Suomen kesässä

Sisältöluettelo

Milloin hyttyskausi, eli räkkäaika alkaa ja loppuu?

Hyttyset heräävät keväällä heti ilmojen lämmettyä. Ensimmäisenä liikkeellä ovat talvehtineet hyttyset, joilta saammekin yleensä kesän ensimmäiset puremat tai pistokset.

Samaan aikaan kesän varsinainen uusi hyttyskanta odottaa vielä lammikoissa ja lätäköissä, näissä talvehtivat edellisen kesän hyttysten munat.

Jäiden lähdettyä munat alkavat saamaan happea ja rupeavat kehittymään. Parin viikon kuluttua jäiden sulamisesta on ensimmäinen sukupolvi onkin jo valmiina lentoon. 

 Pohjois-Suomessa ensimmäinen hyttyspolvi kehittyy yleensä kesäkuun aikana. Heinä-elokuussa ininä monipuolistuu ja tällöin hyttyset ovat myös kaikkein ärhäkämmillään.

Hyttyskausi puolestaan loppuu viimeistään syksyllä tuleviin ensimmäisiin kylmiin pakkasöihin. 

Suomessa on 40 hyttyslajia

Suomessa erilaisia sääski- eli hyttyslajeja on olemassa 40 kappaletta. Näistä lajeista kolme häiritsee ihmisiä kaikkein useimmin. Nämä ovat taikahyttynen, metsähyttynen sekä korpihyttynen. Lapissa yleisin laji on taikahyttynen. Metsä- ja korpihyttysten kannat puolestaan vaihtelevat, eikä niitä ole mahdollista sijoittaa samalla tavalla tietyille elinalueille.

Pistääkö vai pureeko hyttynen?

Suomessa hyttysten kohdalla puhutaan sekä pistoista että puremista. Virallisesti oikea termi hyttysten kohdalla on näistä purema. ”Pisto” tarkoittaa myrkyn pistämistä tähän tarkoitukseen kehitetyllä elimellä, kuten ampiaisen tai skorpionin pistolla. ”Pureminen” tarkoittaa puolestaan suukappaleiden käyttöä ihon läpäisemiseen myrkyllä tai ilman. Esimerkiksi käärmeen puremat voivat olla myrkyllisiä, ihmisten puremat puolestaan eivät.

Hyttysillä ei ole pistintä, vaan ruiskumainen suun osa, joka lävistää ihon ja jonka kautta hyttynen ruokailee. Vaikka suun osa ei ole teknisessä mielessä ”pureva”, hyttynen puree ihmistä tarkoituksenaan ruokailla.

Miten hyttynen paikantaa ihmisen?

Hyttynen löytää saaliinsa, eli tässä tapauksessa ihmisen luokse välittämämme lämmön sekä erittämämme hiilidioksidin perusteella. Myös ihmisten ”saaliiksi soveltuvuudessa” voi olla eroja, sillä yksillä meistä pintaverenkiertoon liittyvät eritteet ovat voimakkaampia kuin toisilla. Tämän vuoksi hyttyset voivatkin olla kiinnostua huomattavasti mieluummin juuri sinusta kuin vaikkapa vieruskaveristasi.

Viimeisten tutkimusten mukaan on myöskin havaittu, että osa ihmisistä erittää iholleen ainetta, jotka mykistävät reseptorit, joiden avulla hyttynen löytää ihmisen luokse.

Yleinen harhaluulo hyttysten hätistelyyn liittyen on, että hyttysten puremilta voi puolustautua niitä tappamalla. Jatkuva huitominen tuo pikemminkin lisää hyttysiä kimppuun. Tämä johtuu huidonnan aiheuttamasta hikoilusta. Hyttysistä eroon pääsemisen kannalta voikin olla hyödyllisempää olla rauhassa paikallaan.

Hyttysen purema voi olla kivulias

Erilaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös hyttysten puremissa voi olla merkittävää eroa. Taustalla tässä voi olla hyttysten syljen sisältämä puudutusaine tai sen puuttuminen. Suomessa elohyttysen pureman on todettu olevan pistoista kivulian ja tämä johtuu todennäköisesti siitä, että sääsken syljessä ei välttämättä ole ihoa puuduttavaa ainetta, vaan purema kohdistuu ihmiseen sellaisenaan.

Hyttysten puremien aiheuttamat kutiavat paukamat ja ihottuma eivät puolestaan riipu itse hyttysestä, vaan siitä miten ihmisen oma elimistö reagoi puremaan. Toisilla ihmisillä allerginen reaktio on voimakkaampi kuin toisilla.

Lohduttava tieto hyttysten puremia ajatellen on se, että puremiin on mahdollista totuttautua siedätyshoidolla. Elimistömme puolustusjärjestelmä sopeutuu hyttysen syljen välityksellä tuleviin vieraisiin aineisiin. Samalla myös pistosta seuraava reaktio on lievempi. Täten onkin mahdollista, että alkukesästä täysin sietämättömiltä tuntuvat puremat alkavat loppukesän aikana olemaan huomattavasti helpommin sivuutettavissa.

Maailmalla hyttyset kantavat monia vaarallisia kulkutauteja, joista tunnetuin lienee Malaria. Suomessa hyttysten ei kuitenkaan ole onneksi todettu kantavan mukanaan ihmisille vaarallisia tauteja. Puremien aiheuttamia allergisia reaktioita voi lieventää setiritsiini-antihistamiinilla tai levittämällä mietoa kortisonivoidetta puremakohtaan.

Miten päästä eroon hyttysistä?

Miten hyttysistä sitten pääsee eroon? Tässä osiossa luotin oman tiedonhakukykyjeni lisäksi myös aina hyvin erilaista tietoa tarjoavaan ranualaisten Facebook-ryhmään.

  1. Mikäli mahdollista, hyttysistä eroon pääseminen kannattaa aloittaa pihapiirin suunnittelusta. Pihapiiristä kannattaa yrittää luoda mahdollisimman avoin. Tuuliset paikat eivät ole hyttysten mieleen, koska kevyen rakenteensa vuoksi ne eivät pysty lentämään hyvin tuulessa. Varmista siis, että pihallasi tuulee. Toinen huomioitava seikka ovat varjopaikat, jotka toimivat hyttysille hyvinä lepopaikkoja. Ylimääräisistä kasveista ja pensaista kannattaa siis hankkiutua eroon.

  2. Toinen hyvä idea on pitää pihapiiri mahdollisimman kuivana. Hyttysnaaraat munivat seisovaan veteen, joten tällaisen mahdollisuuden tarjoavat pienet lätäköt kannattaa kuivata. Rännien alla olevat vesiämpärit kannattaa muistaa tyhjentää, ellei halua tarjota hyttysille ihanteellisia oloja lisääntymiselle. Sisätiloissa hyttysten lisääntymistä voi estää tiputtamalla veteen pisaran tai pari astianpesuainetta, joka rikkoo veden pintajännitteen. Veteen munimaan laskeutuva hyttynen ei jääkään veden pinnalle, vaan painuu veden pinnan alle ja hukkuu astiaan.

  3. Linnun- ja lepakonpöntöt pihapiirissä. Linnuista etenkin pääskyset ovat tehokkaita sääskien pyydystäjiä. Ranuan ammattikalastajana työskentelevä Petri Manninen on asettanut Simojärven kalasatamaan lukuisia linnunpönttöjä nimenomaan pääskysiä varten.
    Viime kesänä 8 – 9 pääskysparia pitivät huolen siitä, että kalasatamassa ei tarvinnut huolehtia hyttysistä, eikä myöskään paarmoista.

    Linnunpönttöjen lisäksi Mannisella on tapana kasvattaa isossa roskakorissa kärpäsiä, jotka vapautetaan pääskysten saapuessa lentoon. Pääskyset tekevät kärpäsistä selvää 2-3 päivässä ja saavat samalla täyttää muuttomatkan aiheuttamaa ravintovajettaan. Simojärvellä mökkeilevä Matti Marttila luottaa puolestaan kirjosieppoihin ja Matti Rintala puolestaan lepakoihin.

  4. Hyttyskarkotteet. Esimerkiksi pöydällä poltettavat hyttyssavut sekä iholle levitettävät hyttyskarkotteet ovat tehokkaita hyttysten torjuntaan. Yksi tehokkaaksi todettu ja vähemmän tunnettu karkote on myös pikiöljy, jota syntyy tervanpolton sivutuotteena. Voimakkaan tuoksuista öljyä voi sekoittaa esimerkiksi ruokaöljyyn, mikä laimentaa pikiöljyn tuoksua. Aamulehden hyttyskarkoitetestissä pikiöljyn todettiin vetävän vertoja myös perinteiselle ”Ohville”. Ranualaisten ryhmässä Irma Ziemer luottaa puolestaan hyvältä tuoksuvaan kookosöljyyn. Minä (ja moni muu) vannon puolestaan mukana kuljetettavan Thermacell-hyttyskarkottimen nimeen.

  5. Suomen luonnosta löytyvistä kasveista suopursun, mintun ja suomyrtin on todettu olevan tehokkaita sekä hyttysten puremien ehkäisyyn että seurausten lievittämiseen. Suopursusta on mahdollista uuttaa oma hyttysmyrkky, mutta kasvin osalta on hyvä muistaa sen myrkyllisyys.

  6. Osta tai rakenna itse hyttysansa. Erilaiset hyttysansat toimivat samalla periaatteella kuin erilaiset hyönteislamput, eli ansan tarkoituksena on houkutella hyttynen paikkaan, jonne se myöskin kuolee. Hyttysansa tuottaa hiilidioksidia, kosteutta ja lämpöä, jotka houkuttelevat hyttysiä puoleensa. Hyttysansa on hyvä asettaa esimerkiksi 10 – 20 metrin päähän ihmisten oleskelupaikasta.

  7. Anna hyttysen purra alkukesästä. Tämä kasvattaa sietokykyä, minkä ansiosta loppukesästä hyttysen puremat eivät enää kutia yhtä paljon kuin hyttyskauden alussa touko-kesäkuussa. Ratkaisu ei ole kuitenkaan täysin varma, sillä tämä keino toimii lähinnä silloin, kun puhutaan yhdestä ja tietystä paikasta, jossa esiintyy myöskin tietty hyttyslaji. Mikäli siirryt kesän aikana johonkin toiseen paikkaan, voi tuolla olla eri hyttyslajeja ja lisäksi loppukesästä myös samoissakin paikoissa voi esiintyä jo eri hyttyslaji.

Löytyykö sinulta muita keinoja hyttysistä eroon pääsemiseksi? Lähetä meille vinkkisi alta löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta.

Lähteet: Ilta-Sanomat, Yle

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

Laskettelua talvilomalla Lapissa
Hiihtoloma 2022 – parhaat vinkit Lapin talvilomalle

Hiihtolomia vietetään tänäkin vuonna totuttuun tapaan viikoilla 8, 9 ja 10. Nämä kolme viikkoa ovatkin kevään aikana ajankohtia, jolloin etenkin kotimaiset lapsiperheet matkustavat talvilomalle Lappiin. Tästä blogipostauksesta löydät parhaat aktiviteetti-ideat hiihtoloman viettoon keväällä 2022.

Lue lisää...
Ahvenen pilkintää
Ahvenen pilkintä on hauska ja palkitseva talvikalastusmuoto

Pilkintäkausi on pitkään jatkuneiden pakkasten ansiosta saatu pyöräytettyä käyntiin käytännössä kaikkialla Suomessa. Yksi suosituimmista kalastusmuodoista talvella on ahvenen pilkintä, joka on paitsi varsin helppo että myöskin palkitseva tapa harrastaa kalastusta. Tässä blogitekstissä perehdymme hieman ahvenen kalastuksen saloihin.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.