Puolukka – kuivien kangasmetsiemme runsassatoinen marja

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Sadonkorjuukausi on edennyt jo siihen pisteeseen, että alkusyksyn myötä ollaan lähes koko Suomessa siirrytty jo puolukan poimintaan. Tällä kertaa blogimme puolella esitelläänkin hieman tätä runsassatoista marjaa hieman tarkemmin ja tarkastellaan miltä tämän syksyn puolukkasato näyttää.
Syksyn 2021 puolukkasatoa Ranualla

Sisältöluettelo

Puolukalla on ainakin neljä tutkittua terveysvaikutusta

Kotimaisista marjoista kaikkein runsassatoisimmalla puolukalla on ainakin neljä selkeää terveysvaikutusta.

Puolukka alentaa mm. erään suomalaisen tutkimuksen mukaan säännöllinen ja pitkäaikainen puolukan mehun juominen voi alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa.

Puolukassa on lisäksi paljon flavonoleja, jotka toimivat antioksidantteina, eli ehkäisevät solujen hapettumista. Kivennäisaineista puolukassa on erityisen paljon mangaania. Epidemiologisissa tutkimuksissa on tehty havainto, jonka mukaan runsaasti polyfenoleita sisältävät ruoat alentavat sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Sekä puolukka että soilta löytyvä kirpeä karpalo sisältävät lisäksi yhdisteitä, joiden on osoitettu estävän E.coli-bakteerien tarttumista virtsateiden limakalvoille. Näiden marjojen nauttimisesta voikin olla hyötyä toistuvien virtsatieinfektioiden ehkäisyssä.

Lääkärilehden mukaan tehokas infektioita estävä annos on 2 desilitraa karpalosta ja puolukasta valmistettua tuoremehua aamuin illoin tai vastaavasti 30 millilitraa laimentamatonta mehua kahdesti päivässä.

Puolukan neljäs ja tässä vaiheessa vielä tutkimusvaiheessa oleva terveysvaikutus on se, että puolukasta on havaittu sellaisia ominaisuuksia, jotka ehkäisevät rasvaisen ruokavalion aiheuttamaa lihomista sekä haitallisen sisäelinrasvan muodostumista.

Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan puolukka voi kumota lihavuuden haittoja ehkäisemällä matala-asteista tulehdusta sekä haitallisia sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan muutoksia. Tutkimus toteutettiin hiirillä, mutta niistä saadut tulokset ovat kuitenkin lupaavan oloisia myös yleisellä tasolla.

Puolukan tuntomerkit

Puolukka on pystyssä tai maansuuntaisesti kasvava varpukasvi, joka on yleensä 5–30 cm korkuinen. Varret ovat kovapintaisia ja puolukan lehdet puolestaan vahapintaisia. Puolukat eivät pudota suippoja ja väriltään vihreitä lehtiään talven aikana.

Puolukan kukinta alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa. 5–8 mm pitkä, muodoltaan ruukkumainen teriö on väriltään joko valkoinen tai punertava. Kukinnot sijaitsevat varren latvassa tiheässä terttumuodostelmassa.

Puolukan marja on muodoltaan pyöreä ja väriltään punainen. Marjan maku on hieman hapan ja mehukas. Kypsän marjan sisus on väriltään valkoinen.

Kotimaisista marjoista puolukka on kaikkein helpoin sekoittaa sianmarjaan (Arctostaphylos uva-ursi), joka muistuttaa puolukoita marjan muodon ja värin puolesta. Sianpuolukan varpu on kuitenkin erilainen, marjan koko yleensä huomattavasti suurempi ja marjan väri hailakamman punainen. Marjan päällä kasvaa lisäksi tummia ”karvoja”. Vaikka sianmarja ei olekaan varsinaisesti myrkyllinen, niin kuivan jauhomaisen ja mauttoman maltonsa vuoksi sitä ei kannata poimia puolukoiden joukkoon.

Missä puolukkaa kasvaa ja milloin sitä poimitaan?

Monien kotimaisten marjojen tavoin myös puolukkaa tavataan koko Suomessa Pohjoisimmasta Lapista aina Uudellemaalle saakka. Puolukkaon metsien aluskasvillisuuden yleisin varpukasvi, joka viihtyy kaikkein parhaiten kuivilla kankailla, kallioilla ja tuntureilla. Sitä on kuitenkin mahdollista löytää myös korpi- ja lehtometsistä. Puolukoita löytää usein samanlaisista varjottomista paikoista, joissa myös jäkälä kasvaa. Erityisen hyviksi puolukan kasvupaikoiksi olen itse huomannut esimerkiksi sellaiset avoimet paikat kuin kallion reunamat ja hakkuuaukeat.

Puolukka tuottaa kotimaisista luonnonmarjoistamme kaikkein suurimman sadon. Puolukan sato on lisäksi varmempi esimerkiksi mustikkaan ja hillaan verrattuna. Tämä johtuu siitä, että puolukka kukkii tavallisesti noin pari viikkoa mustikkaa myöhemmin, jolloin jo pitkälle edenneet kesäsäät ovat vakaammat ja koska pölyttäviä hyönteisiä on tuolloin liikkeellä enemmän.

Puolukkasato on yleensä parhaimmillaan sellaisilla alueilla, joissa puiden latvustot eivät varjosta kasvustoa. Satoisimmat puolukkakasvustot ovatkin usein päätehakkuun jälkeisillä aukeilla tai siemenpuuston alla. Parhaimmat marjapaikat saattavat tuottaa jopa 100-500kg suuruisen sadon hehtaaria kohden.

Puolukan poiminta-aika vaihtelee paljon maan sisällä, mutta yleisesti ottaen paras poiminta-aika kohdistuu elokuun lopulta aina lokakuun alkuun saakka. Puolukan sadonkorjuuaikaa voisikin siis kuvailla varsin pitkäksi.

Syksyn 2021 puolukkasato on hyvä

Kuivasta kesästä huolimatta myös syksyn 2021 sadosta muodostui lopulta runsas. Vaikka helteinen kesä kurittikin heinä-elokuun aikana kypsyneitä puolukoita erityisesti kuivilla alueilla, onnistui marjan pölytys olosuhteisiin nähden varsin hyvin.

Pitkään Suomessa vallinneet helteet pitivät monet pölyttävät hyönteiset kesän aikana aktiivisina, minkä lisäksi nahkealehtinen puolukka kesti vallinnutta kuivuutta huomattavasti esimerkiksi mustikoita paremmin.

Raakileista kehittyi Luonnonvarakeskuksen mukaan kypsiksi marjoiksi noin 70 prosenttia, mikä on hieman normaalia vähemmän. Raakoja marjoja oli kuitenkin paikoin normaalia enemmän, minkä vuoksi myös poimittavasta sadosta muodostui hyvä läpi koko Suomen.

Ranualla kuiva kesä aiheutti epäilyksiä ja pelkoa marjasadon osalta, mutta onneksemme sato on ollut varsin hyvä etenkin hillan ja puolukan osalta. Myös mustikkaa kypsyi Ranualla varsin kohtuullisesti monissakin paikoissa.

Puolukan osalta sadonkorjuukausi alkaa nyt olemaan parhaimmillaan Ranuan korkeudella ja säiden suosiessa poimintaa voidaan todennäköisesti jatkaa noin lokakuun alkuun saakka. Ensimmäisten yöpakkasten jälkeen poimittua puolukkaa voi käyttää ennen kaikkea mehun valmistukseen.

Puolukan käyttö ja säilöminen

Monipuolinen ja raikas marja taipuu moneen myöskin keittiön puolella. Lapissa ehkäpä se kaikkein tunnetuin puolukasta valmistettu tuote on puolukkahillo, joka sopii erittäin hyvin lisukkeeksi etenkin poro- ja hirvikäristyksen sekä perunamuusin rinnalle. Toinen suosittu elintarvike on puolukasta valmistettu mehu.

Runsassatoista marjaa kannattaa kuitenkin hyödyntää myös muunlaisissa resepteissä. Iltalehden sivustolta voit käydä tutustumassa myös moniin muihin kokeilemisen arvoisiin puolukkaresepteihin.

Puolukoita säilötään pakastamalla tai survomalla taikka vastaavasti hyytelöksi tai hilloksi keittämällä. Puolukka sisältää luontaisesti säilyvyyttä edistävää bentsoehappoa, minkä ansiosta marjat säilyvät hyvin viileässä tai pakkasessa varastoituna raakasurvoksena tai vaihtoehtoisesti veteen säilöttynä.

Marjastuksesta kiinnostuneille

Marjastus on ollut tämän blogin kirjoittajalle rakas harrastus lapsuudesta asti, mikä onkin yksi syy sille, miksi haluan esitellä blogimme puolella myös kotimaisia luonnonmarjojamme. Marjastuksesta kiinnostuneille voin suositella tämän tekstin lisäksi mm. kattavaa hillaopastamme. Vastaava opas on tuloillaan myös mustikkaan liittyen. 

Lähteet: Arktiset Aromit | Luonnonmarjat Luontoportti | Kukkakasvit Kotiliesi | Puolukan terveysvaikutukset 

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

Laskettelua talvilomalla Lapissa
Hiihtoloma 2022 – parhaat vinkit Lapin talvilomalle

Hiihtolomia vietetään tänäkin vuonna totuttuun tapaan viikoilla 8, 9 ja 10. Nämä kolme viikkoa ovatkin kevään aikana ajankohtia, jolloin etenkin kotimaiset lapsiperheet matkustavat talvilomalle Lappiin. Tästä blogipostauksesta löydät parhaat aktiviteetti-ideat hiihtoloman viettoon keväällä 2022.

Lue lisää...
Ahvenen pilkintää
Ahvenen pilkintä on hauska ja palkitseva talvikalastusmuoto

Pilkintäkausi on pitkään jatkuneiden pakkasten ansiosta saatu pyöräytettyä käyntiin käytännössä kaikkialla Suomessa. Yksi suosituimmista kalastusmuodoista talvella on ahvenen pilkintä, joka on paitsi varsin helppo että myöskin palkitseva tapa harrastaa kalastusta. Tässä blogitekstissä perehdymme hieman ahvenen kalastuksen saloihin.

Lue lisää...
Mandi Koskelan esitys tankotanssin SM-kisat 2021
Ranualaisen Mandi Koskelan tavoitteena tankotanssin MM-kulta

Tankotanssi ei ole Ranuan kokoisessa pienessä kylässä kovinkaan todennäköinen valinta harrastukseksi. Mandi Koskelan sydämen voimaa, notkeutta ja tekniikkaa vaativa laji kuitenkin onnistui valloittamaan. SM-kultaa tänä vuonna voittaneen nuoren tankotanssijan uran seuraavana etappina ovat Italiassa järjestettävät MM-kisat.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.