Salamyhkäinen suunnittelu- ja nopea rakennusprosessi
Idea Ranuan Zoon, eli Ranuan eläinpuiston perustamisesta syntyi vuonna 1979 Ranuan kunnanjohtajan Kauno Harjun, monessa mukana olleen kunnan elinkeinoasiamiehen Jouko Hernetkosken, Jorma Törnin sekä Pertti Korhosen automatkan aikana. Eläinpuiston perustamisen tarkoituksena oli saada Ranuan kunnan kehitys uudelleen nousuun matkailun kautta. Pian idean syntymisen jälkeen Ranualle perustettiin ”karhukopla”, jonka tehtävänä oli suunnitella eläinpuiston perustamista yleisöltä salassa.
Itse rakennustyöt Ranualla alkoivat vuonna 1982 rakennusinsinööri Kari Jääskeläisen johtamana. Ajan hengelle tyypillisesti iso osa rakennustöistä tehtiin talkoovoimin ja parhaimmillaan rakennusprosessissa voitiin sanoa olleen mukana ”koko Ranuan kylän”.
Alta löytyvältä videolta voit katsoa koostetta eläinpuiston talkoista kaksi päivää ennen puiston avajaisia kesällä 1983.
Eläinpuisto valmistui lopulta ennätysajassa ja puiston avajaisia vietettiin Ranualla kesäkuun 17. päivänä vuonna 1983. Kyseessä oli erittäin suuri mediatapahtuma, joka merkitsi myöskin uuden aikakauden alkua Ranuan historiassa. Ranuasta oli nyt tullut matkailupitäjä ja Rohkealle Ranualle oli lyöty ensimmäinen todellinen merkkipaalu. Eläinpuisto tunnettiin alkuun nimellä Ranuan petoeläinpuisto.
Palvelut monipuolistavat ja työllisyys kasvaa
Eläinpuiston avaaminen toi Ranualle myös lukuisia uusia yrityksiä, mikä loi paikkakunnalle myös paljon työpaikkoja.
Vuosikymmenen loppuun mennessä eläinpuiston pihapiiriin oli noussut monia uusia yrityksiä vetovoimaa sekä monipuolisuutta lisäämään. Merkittävimpiä näistä olivat vuonna 1988 avattu Fazerin makeistehdas, jonka toiminta siirtyi 90-luvun lopulla Lappeenrantaan, sekä Anu ja Topi Pentikäisen ideoima sekä arkkitehti Esko Lohmolan suunnittelema Murrr Murrr-linna, jonka avajaisia vietettiin puolestaan kesällä 1986. Avajaisissa oli tuolloin paikalla myöskin tasavallan presidentin Mauno Koiviston puoliso Tellervo.
Murrr Murrr-linnan torni suunniteltiin eräänlaiseksi joulupukin majakaksi, jonka tarkoituksena oli auttaa joulupukkia sekä täydentämään rekeään että suunnistamaan lahjojenjakoreissunsa aikana. Linnassa oli aluksi mm. Pentikin pehmoleluompelimo, keramiikkapaja sekä myymälä. Pentik vetäytyi Ranualta 1990-luvun alussa ja toiminta siirtyi tämän jälk Pelkosen yrittäjäpariskunnalle.
Ranuan eläinpuiston toimitusjohtajat
Ranuan eläinpuiston ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi yksi idean alullepanijoista, kunnan elinkeinoasiamies Jouko Hernetkoski, jota seurasi jo rakennusvaiheessa sekä sitä seuranneissa laajennustoimissa vahvasti mukana ollut Jorma Hemmi.
Myöhemmin Ranua Zoota ovat johtaneet Raimo Pelkonen, intendentti Elina Torvinen, Reijo Karjalainen, Ilmo Hakkarainen, Tuija Rytkönen, Tommi Hinno, Enna Paavola sekä tätä nykyä toimitusjohtajana toimiva Johanna Koivunen.
Laajennukset ja muutokset menestyksen takeina
Ranuan eläinpuisto on niittänyt menestystä aina näihin päiviin saakka ja se on vakiinnuttanut paikkansa sekä kotimaisten että ulkomailta tulevien matkailijoiden keskuudessa.
Ranualla tehtiin suuria investointeja ja laajennuksia jo heti 1980-luvulla. Kesällä 1988 eläinpuisto takoi Simojärven sukellusvenebisneksen aiheuttaman julkisuuden siivittämänä ennätystuloksensa, joka säilyi aina 2010-luvulle saakka. 1980-luvun lopulla Ranualle hankittiin ensimmäinen jääkarhu nimeltään Istar.
Lamasta huolimatta uudistyöt jatkuivat Ranualla myös 1990-luvun aikana. Uusi vuosikymmen oli Ranualla myöskin kansainvälistymisen aikaa ja vaikka puistolla onkin erityinen paikka etenkin kotimaisten lapsiperheiden sydämissä, niin vuonna 2013 jo noin 25% puiston asiakkaista tuli ulkomailta. Tämä on huomattavissa etenkin talvikaudella, jolloin lähes koko asiakaskunta koostuu muualta kuin Suomesta tulevista matkailijoista.
Taiteilijoiden kädenjälki näkyy eläinpuistolla
Kymmenien koti- ja villieläinten lisäksi Ranualla on mahdollista ihailla monien taiteilijoiden käsien jälkeä. Ensimmäinen Ranuan eläinpuiston kanssa yhteistyötä tehnyt taiteilija oli Marja-Liisa Pitkäranta, joka työskenteli 1990-luvun alussa useaan otteeseen yhteistyössä Ranua Zoon kanssa. Hänen käsityötään ovat mm. eläintaloista löytyvät taustamaisemat, sekä vanhat esitteet, pääsyliput, sekä puistolta edelleen löytyvät opastekyltit. Myös hyvin tunnetut Jussa– ja Nessi-tontut ovat Pitkärannan käsialaa.
Pitkärantaa on seurannut paikallinen taiteilija Ilkka Karttunen. Hänen tekemäänsä taidetta Ranuan eläinpuistolla ovat mm. jääkarhuaitauksen taustamaalaukset, eläinkohdetaulut, opastetaulut, sekä pieneläintalosta löytyvät maalaukset. Karttusen käsiälaa on ollut myöskin talvikausilla auki olevan jääbaari, sekä sen sisältä löytyvät jäiset yksityiskohdat sekä jääveistokset.
Uusimmat eläinpuistolta löytyvät ilmeenkohennukset ovat taiteilija Riitta Ahosen loihtimia. Ahonen on työskennellyt Ranuan Zoon kanssa vuodesta 2006 alkaen ja hänen taidonnäytteitään ovat mm. luonnollisessa koossa löytyvät ruskea- ja jääkarhun eläinkyltit, jätekeräyspisteiden eläingrafiikat ja eläinpuistolta löytyvän Wild Arctic Restaurant-ravintolan sisustuksen suunnittelu sekä toteutus.
Vuonna 2018 eläinpuistokierroksen yhteyteen avattiin taiteilija Maija Kovarin teos ”Seven Steps to Save the Ocean”, jonka tavoitteena on innoittaa ihmisiä arkisiin tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja sitä kautta arktisen luonnon suojelemiseksi.
Ranua eläinpuiston eläimet sekä eläintenhoitajat
Ranuan Zoon suurimpana vetonaulana toimivat eri eläinlajit, joita oli alkuun 17 kappaletta. Vuosikymmenten varrella lajien määrä on kasvanut Ranualla yli viiteen kymmeneen ja yhteensä eläinyksilöitä on Ranualla yli 200 kappaletta. Näistä tunnetuimpia ovat mm. Pohjoismaiden ainoat jääkarhut, ruskeakarhut, sekä ilvekset, joita on nähty aina valkokankaalla saakka.
Eläinpuisto on tullut tunnetuksi myös erittäin ammattitaitoisista sekä eläinrakkaista eläintenhoitajistaan, joita ovat mm. jo toimitusjohtajien yhteydessä mainittu Elina Torvinen, eläinpuiston ensimmäisiin työntekijöihin kuulunut sekä yrityksessä yli 30 vuotisen uran tehnyt ensin rakennusmiehenä ja sittemmin petoeläinhoitajana tehnyt Pertti Saarijärvi, pitkäaikainen intendentti Mari Heikkilä sekä Ranuan kunnan eläinlääkäri Maarit Hyypiä.
Ranuan eläinpuisto on toiminut myös monen luonnossa loukkaantuneen eläimen toipumispaikkana. Yleisimpiä Ranualle hoitoon saapuvia eläimiä ovat erilaiset linnut, kuten joutsenet, haukat, pöllöt sekä kurjet. Yli 20 vuotta puiston vastaavana eläintenhoitajana toiminut Elina Torvinen hoiti monia loukkaantuneita eläimiä myöskin kotonaan. Torvinen saattoi jopa käydä ruokakaupassa kesy ilves mukanaan.
Tunnetuimpia eläinyksilöitä vuosikymmenten varrelta
Vuosikymmenten varrelle on mahtunut mukaan myös persoonallisia eläinyksilöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi ensimmäisenä eläimenä Ranuan eläinpuistolle hoitoon otettu ja erittäin ihmisrakkaana tunnettu Konsta-hirvi. Konstasta kuoriutui eläintenhoitajille todellinen lemmikki, joka kulki myöskin hoitajien mukana töissä. Monelle 80-luvulla syntyneelle mieliin on jäänyt myöskin hämmästystä herättänyt puhuva korppi Jaska. Jaska olikin monelle eläinpuiston kävijälle yksittäinen suosikkieläin, jonka vaiheista esitetään kysymyksiä yhä edelleen.
Ranuan eläinpuiston tunnetuin eläin on kuitenkin 1990-luvulla ihastuttanut Väinö-ilves, joka esiintyi pääosassa Poika ja Ilves -elokuvassa. Väinö syntyi Ranuan eläinpuistossa, mutta joutui pian emonsa hylkäämäksi, mistä johtuen ilvestä hoidettiin eläinpuiston eläintenhoitajien toimesta. Ihmisten kasvattamasta ilveksestä kehittyikin erittäin kesy ja se vietti paljon aikaa myös eläintenhoitajien toimistolla, jossa sitä saatettiin luulla pehmoleluksi. Väinön seuraksi 2000-luvun vaihteessa hankittiin myöskin samaisessa elokuvassa näytelleet Isa ja Bella, joista ensiksi mainittu eli eläinpuistolla pitkälle 2010-luvulle saakka.
Maininnan ansaitsee myöskin eläinpuiston tunnetuin ruskeakarhu, orpona löydetty Palle-Jooseppi, joka tuli vuosien varrella tutuksi sekä määrätietoisesta asenteestaan että pesäpallokopparin taidoistaan. Pitkän tien yhdessä karhun kanssa käynyt Saarijärvi luonnehtikin vantteraa metsän kuningasta perisuomalaiseksi mieheksi, joka ottaa sen minkä haluaa.
Pienemmistä eläimistä tunnetuimpiin lukeutui hellyttävä Santtu-saukko, joka matkusti yhdessä Elina Torvisen kanssa aina Keski-Suomeen saakka. Vilkkaasta luonteestaan tunnettu Santtu oli myös erityisen siisti eläinyksilö ja se käytti vessaakin aivan ihmisten tavoin.
2010-luvulla suurimman huomion ovat keränneet eläinpuistolla kaksi elossa selviytynyttä jääkarhun pentua, eli Ranzo (s. 2012) ja Sisu (s. 2017). Molemmat pennuista ovat jääkarhu-uros Manassen sekä naaras Venuksen jälkikasvua ja ne ovat sittemmin siirtyneet ulkomaille. Vuonna 2021 Venuksen sulhasehdokkaaksi – menehtyneen Manassen tilalle – Ranuan eläinpuistolle hankittiin jääkarhu-uros Nord.
Suurta mediahuomiota ympäri maailmaa
Ranuan eläinpuisto on kerännyt suurta huomiota ympäri maailman. Suomessa yksi suurimmista merkkipaaluista on ollut 1990-luvun lopulla kuvattu koko perheen elokuva Poika ja Ilves, joka toi koko Ranuan kunnalle valtavan määrän näkyvyyttä etenkin kotimaassa.
Medianäkyvyyttä Ranualle saatiin suuresti myös vuonna 2005, jolloin tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili puolisonsa Pentti Arajärven kanssa eläinpuistolla.
2010-luvulla eläinpuisto niitti puolestaan mainetta ja kunniaa ensimmäisten elossa syntyneiden jääkarhunpoikastensa ansiosta. Vuonna 2012 syntynyt Ranzo auttoi kasvattamaan Ranuan eläinpuiston vuosittaisen kävijämäärän yli 151 tuhanteen ja vuonna 2017 ennätys pistettiin taas uusiksi Sisun voimin, kun puistolla vieraili vuoden aikana noin 157 tuhatta kävijää. Edelliset kävijäennätykset olivat 80-luvun lopulta, jolloin Ranualle yleisöä veti myöskin Simojärven sukellusvene.
Monipuolistumisen aikaa 2000-luvulla
2000-luku on ollut Ranuan eläinpuistolle ennenkaikkea monipuolistumisen aikaa. Uutta valikoimaa on Ranualla saatu sekä aktiviteetti- että majoituspuolelle. 2000-luvun aikana eläinpuiston yhteyteen on rakennettu mm. oma camping-alue, 2012 valmistunut Gulo Gulo -mökkikylä sekä 2018 toimintansa Ranuanjärven leirintäalueella aloittanut Arctic Fox Igloos. Vuonna 2020 eläinpuiston vanha, 1990-luvulta asti säilynyt leikkipuistoalue uusittiin Lappset Group Oy:n toimesta.
Vaikka puiston toiminta on kokoajan myös kansainvälistynyt, on se säilyttänyt myöskin paikkansa monen kotimaanmatkailijan vakiokohteena, etenkin kesäaikaan. Eläinpuistolla on ollut myös vahva rooli Ranuan kunnan elinvoimaisuuden säilyttäjänä.
Viime vuosina Ranuan eläinpuistolle uusiksi vetonauloiksi on tuotu mm. Aasiassa eläviä vuorisusia, eli dholeja, arokissa, eli manuli, jo jälkikasvuakin saanut susipari Ruska ja Routa, jo aiemmin mainittu urosjääkarhu Nord sekä ilvessisarukset Jakobine ja Lüsija.
Aiheesta muualla: Ranua Zoon YouTube-kanava | Ranuan Eläinpuisto 30 Vuotta – Historiakooste
Jutun kuvat: Ranuan eläinpuiston Facebook-sivu | Kuvakansiot
