Sisältöluettelo
Mitä ruska tarkoittaa?
Sana ruska tarkoittaa syksyllä lehtensä varistavien kasvien väriloistoa, joka johtuu lehtien sisältämistä väriaineista. Ruskaa esiintyy ympäri maapalloa sellaisissa paikoissa, joissa on selvästi toisistaan eroteltavissa olevat vuodenajat. Ruskaa on mahdollista ihailla sekä puissa että varvuissa sekä ruohovartisissa kasveissa. Puissa nähtävissä olevaa ruskaa kutsutaan puuruskaksi ja varpukasveissa näkyvää väriloistoa puolestaan maaruskaksi.
Mistä ruska johtuu?
Ruska on Suomessa merkki syksyn alkamisesta sekä kasvukauden päättymisestä. Tällöin valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen johtavat kasvien yhteyttämisen loppumisen, jolloin kasvien lehtivihreä alkaa hajoamaan ja lehden sisältämät muut väriaineet, kuten punaiset antosyaanit, oranssinpunaiset karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit, pääsevät valloilleen.
Aiemmin lehtivihreän muodostaneet molekyylit siirtyvät hajottuaan ”varastoon” kasvien pidempiaikaisiin elimiin, eli esimerkiksi puissa niiden runkoihin sekä juuriin. Tämä johtuu siitä, että lehtivihreän muodostamiseen kuluu puulta paljon energiaa, jota ei kannata pistää hukkaan, vaan mahdollistaa saman aineksen käyttämisen myös uudestaan.
Puiden osalta on olemassa myöskin poikkeuksia, sillä esimerkiksi harmaa- ja tervaleppä pudottavat lehtensä syksyisin maahan vihreinä. Tämä johtuu siitä, että leppien ei tarvitse säästää ravinteita niiden juuristossa elävien typpeä ilmasta sitovien bakteerien vuoksi. Samalla kun puut sitovat lehtivihreästään ravinteet sisään runkoon, ne myös puhdistavat itseään siirtämällä kesän aikana sisäänsä kerääntyneet epäpuhtaudet lehtiin, jotka myöhemmin putoavat maahan.
Kun puut ovat varastoineet lehtivihreän, käynnistävät puiden hormonit soluseinämien hajoamisen lehtiruodissa. Tämän prosessin aikana soluja kuolee parin solukerroksen verran irtoamisvyöhykkeeksi kutsutulla alueella, johon muodostuu irtoamissolukkoa. Oksan ja lehden välissä oleva liitoskohta myöskin sulkeutuu estääkseen sienten sekä bakteerien pääsyn puun oksistoon. Irtoamissolukon muodostumisen jälkeen lehdet ovat kiinni puun oksissa niin löyhästi, että niiden oma painokin voi riittää lehden irtoamiseen ja putoamiseen maan kamaralle.
Milloin ruska-aika alkaa?
Monet syysaikaan matkaavat haluavat ajoittaa vierailunsa Lappiin nimenomaan parhaan ruska-ajan aikaan. Matkan ajoittamisessa kannattaakin olla tarkkana, sillä muun muassa erään Ilta-Sanomien jutun mukaan kaikkein kaunein ruska kestää Lapissa vain 10 päivän ajan.
Lapissa kasvavat kasvit ovat yleisesti ottaen geneettisesti hyvin samanlaisia, sillä ne ovat tottuneet kasvamaan varsin karuissa oloissa ja sääolosuhteiden armoilla. Tästä johtuen ruska iskee kaikkiin Lapin alueen puihin ja kasveihin kutakuinkin samaan aikaan. Ero on merkittävä esimerkiksi Keski-Eurooppaan, jossa saman alueen puiden välillä ruskan ajankohdalla voi olla helposti puolentoista kuukauden ero. Keski-Euroopassa tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että ensimmäiset puut ovat ruskassa lokakuun alkupuolella, kun viimeiset ehtivät leikkiin mukaan vasta marraskuun puolivälin tietämillä.
Kuiva kasvupaikka aikaistaa yleensä ruskan ajankohtaa, kylmät säät eivät puolestaan sinällään vaikuta asiaan, joskin kellastuvien ja kellastuneiden lehtien altistuminen yöpakkasille saa ne irtoamaan normaalia helpommin. Tämän lisäksi uskotaan myös, että yöpakkaset lisäävät entisestään lehtien värien määrää.
Ympäri Suomen lehtien kellastumista on havaittavissa jo heinä – elokuun aikana, mutta nämä eivät vielä ole viitteitä ruskan alkamisesta, vaan syynä tälle ilmiölle ovat yleensä erilaiset sienitaudit sekä vallitseva kuivuus.
Ruska alkaa Lapissa maan pohjoisimmasta kohdista ja sen huippu etenee sieltä etelään päin. Ruska ”etenee” noin 500 kilometrin matkan parin viikon aikana. Pohjoisimmassa Lapissa, kuten Nuorgamissa ja Usjoella, ruska on yleensä parhaimmillaan syyskuun toisen viikon tietämillä. Väriloisto jatkuu tästä taantuvana vielä noin kymmenen päivän ajan, kunnes kaikki lehdet ovat tippuneet noin viikkoa ennen syyskuun päättymistä. Maaruska kulkee hieman puuruskaa aiemmin ja sen huippu ajoittuu yleensä vajaan viikon puuruskan huippua aiemmalle ajalle.
Eteläisessä Lapissa ruskan huippu ajoittuu hieman myöhäisempään ajankohtaan, eli käytännössä esimerkiksi Rovaniemellä ja Ranualla noin syyskuun 15. ja 20. päivän väliselle ajanjaksolle. Ruska-aika käyttäytyy myös näillä korkeuksilla pohjoisen Lapin tavoin, eli kaikkein kauneimmista väreistä saadaan nauttia muutaman päivän ajan, joka jatkuu hieman vaimeammin aina lokakuun alkuun saakka, jolloin valtaosa lehdistä on yleensä pudonnut maahan.
Oulun ja Kajaanin korkeudella, eli 65. leveysasteella, ruskahuippu saapuu taas hieman eteläistä Lappia myöhemmin, eli noin syyskuun 20. ja 25. päivien välisenä ajankohtana. Näillä alueilla ruskan värejä on mahdollista ihailla vielä lokakuun ensimmäisten viikkojenkin aikana, kunnes kuun puolivälin aikoihin puut ovat taas yleensä pudottaneet lähes kaikki lehtensä.
Suurin ero ruskan ajankohdan osalta on havaittavissa Etelä-Suomessa, jossa ruskahuippu ajoittuu aina vasta lokakuulle. Eteläisen Suomen sisämaassa sijaitsevista kaupungeista esimerkiksi Lahdessa, Tampereella ja Kouvolassa ruskanhuippu saavutetaan lokakuun ensimmäisen viikon aikana, kun taas lounais- ja etelärannikolle ruskahuippu saapuu yleensä pari päivää sisämaan jäljessä. Meren läheisyydestä johtuen ruska viipyy näillä alueilla myöskin hieman muuta maata pidempään.
Etelä-Suomen lehtipuista osa, esimerkiksi tammet, pitävät lehdistään kiinni muita puita tiukemmin ja pudottavat kellastuneet lehtensä vasta ensimmäisten pakkasten aikaan.
Puuruska ja maaruska
Ruska näyttäytyy erilaisina väreinä myös eri kasvien ja puiden välillä. Suomen luonnon puista leppä ei kellastu syksyn aikana yleensä lainkaan, haapa voi olla väritykseltään joko keltainen tai punainen, vaahtera puolestaan oranssinpunainen, pihlaja on puukasveistamme yleensä kaikkein punaisin ja koivu puolestaan kaikkein keltaisin. Vaikka ruska mielletäänkin yleensä pelkästään lehtipuihin, niin se näkyy vaisummin myös havupuissamme. Havupuista kuusen ruskaa on vaikeaa nähdä ollenkaan, mutta mänty sen sijaan kellastuttaa ja varisuttaa osan neulasistaan samoihin aikoihin lehtipuiden kanssa.
Maaruskan värikkäimpiä kasveja ovat puolestaan vaivaiskoivu, mustikka, juolukka sekä riekonmarja. Käsitteenä maaruska on yleiskäsitettä harvinaisempi ja Suomessa ruskasta puhuttaessa huomio kiinnittyykin lähes pelkästään puuruskaan, joka koetaan vaikuttavammaksi sekä helpommin havaittavaksi. Lapin metsissä samoillessa katse kannattaa kuitenkin ehdottomasti aika-ajoin kääntää myöskin maan kamaralle.
Ruska-ajan tekemistä Ranualla
Kuten jo aiemmin totesin, niin ruska-aika Lapissa on ehdottomasti vuoden parasta aikaa esimerkiksi vaeltamiseen sekä retkeilyyn ja kyllähän revontultenkin osalta yksi parhaista ajankohdista ajoittuu yleensä nimenomaan syyskaudelle, jolloin yöt ovat ehkäpä kaikkein pimeimmillään, mutta lämpötilat eivät yleensä yhtä kylmiä kuin talvella.
Aiemmista blogiteksteistämme löydätkin tietoa esimerkiksi Ranuan retkipaikoista ja vaellusreiteistä sekä revontulista. Ranuan syksyn tekemisvinkkeihin voit puolestaan tutustua tarkemmin Syysloma Ranualla -blogitekstissämme.
Lähteet: Turun Sanomat | Miksi puiden lehdet kellastuvat ja putoavat Yle | Mistä tulevat ruskan värit Puuproffa | Ruska – jokavuotinen ilmiö Ilta-Sanomat | Kaunein ruska kestää Lapissa 10 päivää
