Revontulet – Pohjoisen napapiirin ja Lapin kuuluisin luonnonilmiö

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Uusi revontulikausi pyörähtää Lapissa käyntiin jälleen elokuun lopulla. Tästä blogitekstistä löydät kattavat tiedot mm. revontulten syntyyn sekä parhaisiin bongausajankohtiin liittyen.
Syyskuussa kuvatut revontulet Ranualla

Sisältöluettelo

Mitä revontulet ovat ja missä niitä esiintyy?

Revontulilla tarkoitetaan valoilmiöitä, jotka koostuvat värikkäistä, ”tanssivista” sekä muotoaan muuttavista kuvioista pohjoisella yötaivaalla. Hiljaisilla paikoilla revontulten voi myös kuulla ääntelevän voimakkaasti öisellä taivaalla. 

Revontulia on mahdollista havainnoida sitä enemmän, mitä lähempänä maapallon napa-alueita ollaan. Suomessa revontulia esiintyy eniten Lapissa, joka sijaitsee mm. Rovaniemen läpi kulkevan Pohjoisen napapiirin molemmilla puolilla. 

Revontulia bongataan ja valokuvataan Suomessa pääosin maan pohjoisosissa, lähellä napapiiriä, mutta tosiasiallisesti niitä on mahdollista havaita koko maassa aina pääkaupunki Helsinkiä myöten. Pohjoisella pallonpuoliskolla havaittaville revontulille on myös vastine maapallon eteläisillä napa-alueilla, ja näitä etelävaloja havaitaan esimerkiksi Argentiinan eteläosissa.

Miten revontulet syntyvät?

Revontulet Ranuan keskustassa syksyllä 2020
Revontulet kuvattuna Arctic Guesthouse & Igloosin pihapiiristä. (c) Jari Romppainen

Napapiirin lähettyvillä asuville revontulet ovat jo melko tuttuja näkyjä pohjoisen taivaalla. Osa Lapin asukeista on jo niin tottunut tähän valoilmiöön, etteivät ne enää edes herätä heissä kovin vahvoja tunteita. Mutta miten revontulet sitten syntyvät?

Revontulten lähteenä toimii aurinko, joka sijaitsee noin 150 miljoonan kilometrin päässä maapallosta. Etäisyys on erittäin pitkä, mikä suojaa maapalloa ja meitä kaikkia auringon kuumuudelta. Tästä huolimatta auringon  vaikutukset ulottuvat huomattavasti sen näkyvän pinnan ulkopuolelle ja monella tapaa myös maahan saakka. Myös revontulien juuret sijaitsevat auringossa sekä sieltä lähtöisin olevissa aurinkomyrskyissä, jotka lähettävät voimakkaita varautuneiden aurinkohiukkasten puuskia avaruuden läpi ja kohti maapalloa. Jos Maapallo on suoraan näiden hiukkasvirtojen tiellä, planeettamme magneettikenttä ja ilmakehä reagoivat niihin törmäyksen tapahtuessa.

Kun auringosta lähtöisin olevat, sähköisesti latautuneet hiukkaset ja tomit osuvat maan ilmakehään, syntyy reaktio, joka saa ilmakehään osuvat hiukkaset hohtamaan valoa.

Miten tämä tapahtuu käytännössä? Hiukkaset koostuvat keskusydämestä sekä sitä ympäröivästä elektronipilvestä, joka ympäröi ytimen kiertoradan muodossa. Kun auringosta lähtöisin olevat ladatut hiukkaset osuvat Maan ilmakehään, elektronit siirtyvät korkeamman energian kiertoradalle, kauemmaksi ytimestä ja  kun elektroni siirtyy vastaisesti pienemmän energian kiertoradalle, se vapauttaa valon tai fotonin partikkelin, joka saa aikaan valoilmiön.

Sama ilmiö on havaittavissa esimerkiksi keinotekoisesti luoduissa valomainoksissa. Näissä tapauksissa käytetään sähköä vastaavanlaisen reaktion luomiseen. Revontulet toimivat samalla periaatteella – mutta paljon laajemmassa mittakaavassa, mikä mahdollistaa parhaimmillaan koko pohjoisen taivaan valaisimeen.

Revontulet nähdään pääasiallisesti vihreän eri sävyissä olevana valoverhona taivaalla,  mutta niillä on usein voimakkaitakin taipumuksia vaihdella. Joskus revontulissa on havaittavissa vivahde vaaleanpunaista väriä ja kaikkein voimakkaimmat valot voivat olla jopa täysin punaisen tai violetin sävyisiä.

Revontuliin ja niiden syntyyn on aina liitetty mystiikkaa ja vanhoja kansantaruja, mutta tieteen ansiosta revontulien synty ei ole enää kovinkaan suuri mysteeri. Vaikka tietoa onkin saatavilla tänä päivänä helposti ja kattavasti, niin siitä huolimatta useat kotimaisetkin matkailijat matkaavat yhä edelleen Lappiin nimenomaan revontulien perässä. Monelle matkailijalle revontulten näkeminen ja kuvaaminen ovat edelleen Lapin loman ehdottomia kohokohtia. 

Revontulten syntyyn liittyviin tieteellisiin faktoihin voit käydä tutustumassa toisesta revontuliin keskittyvästä blogitekstissämme

Parhaat revontuliajat syksyllä ja keväällä

Revontulia syntyy auringon aktiivisuuden ansiosta ympärivuotisesti, mutta niitä on mahdollista havainnoida maan pinnalla ainoastaan silloin, kun taivas on tarpeeksi tumma ja pilvetön. Tästä johtuen revontulikausi Suomessa kestää elokuun lopulta huhtikuun ensimmäisille viikoille saakka.

Revontulien esiintymisen todennäköisyys on parhaimmillaan lähellä syys- ja kevätpäiväntasausta. Tällöin maapallo on sellaisessa asennossa, että aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajaan päin ja magneettikenttä on muodoltaan sellainen, että se ohjaa auringosta lähtevät hiukkaset kaikkein optimaalisimmin sekä pohjoiselle että eteläiselle napa-alueelle.

Talvipäivänseisauksen aikoihin maapallon magneettikentässä tapahtuu puolestaan muutoksia, jotka vähentävät hieman revontulien näkemisen todennäköisyyttä.

Syksy on revontulibongaajalle optimaalista aikaa myös siitä syystä, että yölämpötilat ovat tuolloin yleensä siedettävämpiä kuin myöhemmin syksyllä tai talvella, mikä helpottaa esimerkiksi pidempien kuvausretkien järjestämistä huomattavasti.

Talvella kovat pakkaset ja tuuli asettavat paljon haasteita sekä ihmiskeholle että mukana olevalle kamerakalustolle, joista koville joutuvat etenkin kameroiden akut, jotka tahtovat kylmetessään menettää varauksensa huomattavasti normaalia nopeammin. Tästä syystä ilman vara-akkuja toteutetut kuvausreissut saattavat tulla talvella päätökseensä paljon aikaisemmin kuin oli suunniteltu.

Revontulten jahtaamisessa kannattaa hyödyntää revontuliennusteita

Mikäli olet kiinnostunut valokuvaamaan revontulia syksyllä, ei kuvaamaan kannata suunnata suinpäin, vaan hyödyntää ennemmin erilaisia revontuliennusteita, jotka antavat luotettavaa dataa siitä, milloin revontulia kannattaa lähteä kuvaamaan. Oma suosikkini tällaisista palveluista on Ilmatieteenlaitoksen revontulet ja avaruussää-palvelu

Erilaisista revontuliennusteista on mahdollista seurata käytännössä tunti tunnilta, miltä auringon aktiivisuus milläkin alueella vaikuttaa. Ilmatieteenlaitoksen palvelussa punaisena näkyvät pystypalkit ovat hyvä osoitus siitä, että ulos kannattaa nyt ehdottomasti jalkautua. 

Jahtaa revontulia omalla iglullasi

Northern lights captured at lake Ranua in Finnish Lapland
Revontulet nähdään usein vihreänä verhona pohjoisella taivaalla. (c) Jari Romppainen

Jos et ole erityisen seikkailunhaluinen tyyppi ja nautit lomasi aikana mieluummin mukavasta majoituksesta ja sen lämmöstä kuin kylmettyneistä käsistä ja tuulenpuuskista, on revontulten jahtaamiselle olemassa myös aivan uudenlainen tapa. Liikuteltavassa AuroraHut lasi-iglussa yöpyessäsi, voit ihailla Lapin luonnonilmiöistä helposti ja mukavasti suurten maisemaikkunoiden kautta ja nauttia kauniista maisemista juuri itsesi valitsemassa sisälämpötilalla.

Vaikka Ranua ei olekaan se kaikkein tunnetuin lappilainen paikka revontulten ihailuun, niin pieni kylämme on monessakin mielessä oikein ideaali vaihtoehto taivaan tulien jahtaamiseen. Pienenä paikkakuntana Ranua ei kärsi juurikaan valosaasteesta, jonka lisäksi kirkonkylän katuvalot sammutetaan arkisin ilta yhdeltätoista. Tämä pimentää pienen kylämme keinotekoiset valaistukset hyvin tehokkaasti, minkä ansiosta revontulia on helppo havaita jopa aivan kylän keskustassa. Esimerkiksi tämän blogitekstin kaksi ensimmäistä kuvaa otettiin molemmat aivan Ranuan kirkonkylän keskustassa.

Kun yövyt AuroraHutissa, voit myös hyödyntää iglusi liikkuvuutta luonnonilmiöitä jahdatessasi. Syyskuu on käytännössä aina kuukausi, jolloin Ranuanjärvi pysyy täysin sulana, mistä johtuen voit jahdata revontulia iglun omaa sähkömoottoria hyödyntäen. Moottorin avulla pääset aina liikkumaan vapaasti sinne, missä Lapin luonnonilmiöt ovat kauneimmillaan.

Revontulten valokuvaaminen

Mikäli olet kiinnostunut valokuvaamaan revontulia, niin suosittelen tutustumaan viime keväänä julkaisemaamme oppaaseen, jossa kerromme 10 kätevää vinkkiä revontulten kuvaamiseen talvella.

Kuvat: Tuomas Haapala & Jari Romppainen

Lähteet ja aiheesta muualla: VR | Meteorologin vinkit revontulien näkemiseen Lapland.fi | Revontulibongaajan muistilista YLE | Kuuntele revontulten ääniä Ilmatieteenlaitos | Revontulet

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

15 julkkista, jotka ovat vierailleet Lapissa - Conan O'Brien on yksi tunnetuimmista julkkiksista, jotka ovat vierailleet Suomen Lapissa
Kourtney Kardashian, Lionel Messi, Ed Sheeran… 15 kansainvälistä julkkista, jotka vierailivat Suomen Lapissa

Suomen Lapista on tullut yhä suositumpi kohde kansainvälisille matkailijoille. Lappi on tunnettu paitsi kauniista luonnosta ja maisemistaan, niin myös rauhallisuudestaan. Nämä tekijät ovatkin olleet myös yksi tärkeimmistä syistä sille, miksi moni kansainvälisen tason julkkis on vieraillut Lapissa viime vuosien aikana. Tässä blogitekstissä listaamme yhteensä 15 julkisuuden henkilöä, jotka ovat vierailleet Lapissa viime vuosina.

Lue lisää...
Lappi talvella - Huskyrekiajelu on suosittu talviaktiviteetti Lapissa
Lappi talvella – kymmenen tekemisvinkkiä

Lähestyvä talvi on kerrassaan maaginen vuodenaika, etenkin täällä Lapissa, jossa lumi maalaa maiseman kauniin valkoiseksi. Talvi Lapissa sisältää myös paljon mukavaa tekemistä ja tässä matkaoppaassa annamme kymmenen vinkkiä siihen, mitä Lapissa kannattaa tehdä talven aikana.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.