Yli kymmenen usein kysyttyä kysymystä Suomesta

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Vaikka Suomi onkin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi neljä kertaa peräkkäin ja ollut esillä monissa suurissa kansainvälisissä medioissa viimeisten vuosien aikana, on maamme edelleen varsin huonosti tunnettu maailmalla. Tässä blogitekstissä vastaan yli kymmeneen maailmalla usein kysyttyyn kysymykseen Suomesta.
Suomi ja revontulet

Kuka oli Tom of Finland?

Tom of Finland (Touko Valio Laaksonen, syntynyt 8. toukokuuta 1920, Kaarinassa ja kuollut 7. marraskuuta 1991) Helsingissä, oli suomalainen homoeroottinen kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, jonka tuotannolla oli merkittävä vaikutus 1900 -luvun lopun homokulttuuriin.

Tom of Finland on edelleen yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista kuvataiteilijoista. Laaksosen taiteilijanimi tulee salanimestä, jota hän käytti vuonna 1957 piirtäessään amerikkalaiseen homo-suuntautuneeseen Physique Pictorial -kehonrakennuslehteen.

Tom of Finlandin sarjakuvahahmot koostuivat merimiehistä, moottoripyöräilijöistä, metsureista sekä nahkaan pukeutuneista miehistä, ja ne loivat täysin uudenlaisen mielikuvan maskuliinisesta homomiehestä. Muun muassa Village People -yhtyeen jäsenet ja Queenin laulaja Freddie Mercury, sekä monet muut kansainvälisesti tunnetut ihmiset, ottivat myöskin piirustuksista vaikutteita omaan  ulkoiseen olemukseensa.

Syyskuussa 2014 Suomen Posti julkaisi Tom of Finland -pienoisarkin, jossa oli kolme 1. luokan postimerkkiä. Postimerkkien julkaiseminen aiheutti kohua sekä kotimaassamme että ulkomailla. Monet suuret kansainväliset mediat, kuten Time, The Guardian, BBC ja The Washington Post, kirjoittivat myöskin aiheesta.

Maailmalla saadun suuren mediahuomion ansiosta Tom of Finland -postimerkit on mainittu Suomen Postin historian tunnetuimpina yksittäisenä toimintana, ja itse merkit saivat maailmalla enemmän huomiota kuin mikään muu postimerkki siihen mennessä. Postimerkkejä tilattiin ennakkoon yhteensä 178 maahan.

Mitä Suomen hallitus antaa kaikille uusille äideille?

Suomessa on ollut erityinen äitiysavustus uusille äideille jo yli 80 vuoden ajan. Tämän avustuksen voi olla äidin oman valinnan mukaan vastaanottaa joko äitiyspakkauksena tai kiinteänä rahasummana, joka on myös verovapaa.

Äitiyspakkaus koostuu vauvanvaatteista sekä vauvanhoitotarvikkeista. Useimmat äidit valitsevat äitiyspakkauksen, koska se on sekä rahallisesti arvokkaampi että erityisesti suunniteltu helpottamaan vauva-arjen ja äitiyden alkutaivalta.

Äitiyspaketti uusitaan vuosittain muun muassa saatujen asiakaspalautteiden perusteella. Pakkaukseen on sisällytetty yhteensä yli 50 tuotetta ja suurin osa tuotteista säilyy samana vuodesta toiseen. Täydellinen luettelo pakkauksen sisältämistä tuotteista löytyy Kelan verkkosivuilta.

Paljonko kello on Suomessa?

Suomen kellonaika kerää kuukausitasolla kymmeniä tuhansia kyselyitä etenkin Yhdysvalloissa.

Suomi kuuluu Itä-Euroopan aikavyöhykkeeseen, mikä tarkoittaa, että olemme kaksi tuntia ”edellä” Greenwichin aikaa (GMT). Tämä tarkoittaa yleisesti ottaen sitä, että kun kello on esimerkiksi kaksi iltapäivällä Lontoossa, Helsingissä kello näyttää puolestaan neljää. Suomi sijaitsee ainoastaan yhdellä aikavyöhykkeellä, minkä vuoksi kellonaika on aina sama koko maassa.

Suomi käyttää myös kesä- ja talviaikaa, mikä tarkoittaa, että siirrämme kelloa taaksepäin yhden tunnin verran lokakuussa ja toisaalta taas tunnin eteenpäin maaliskuun lopussa.

Minkälainen on Suomen sää ja ilmasto?

Revontulten synnylle saatiin vihdoin myös tieteellinen todistus
Suomi on tullut maailmalla tunnetuksi etenkin talvisena lomakohteena. © Jari Romppainen

Suomen sää ja ilmasto mietityttävät paljon ympäri maailmaa. Vastaus tähän kysymykseen voisi itse asiassa olla varsin pitkä, sillä Suomessa on neljä helposti tunnistettavaa ja selkeästi toisistaan erottuvaa vuodenaikaa. Lapissa vuodenaikoja on puolestaan peräti kahdeksan kappaletta.

Myös maamme sää vaihtelee vuoden aikana paljon ja aivan laidasta laitaan. Talvella varsinkin maan pohjoisosissa pakkanen saattaa paukkua jopa -40 celsius-asteen lukemissa ja kesällä lämpötila voi nousta paikoin jopa 35 asteeseen.

Suomen historian alin lämpötila -51,5 ° C (-60,7 ° F) kirjattiin Kittilässä tammikuussa 1999 ja kaikkien aikojen korkein lämpötila mitattiin puolestaan 29. heinäkuuta 2010, jolloin 35 ° C ylitettiin useissa paikoissa. Korkein lämpötila mitattiin tuolloin Joensuussa, jossa lämpötila nousi 37,2 ° C: een.

Paljonko Suomessa asuu ihmisiä?

Suomen väkiluku oli lokakuussa 2021 noin 5,5 miljoonaa ihmistä. Väestömme kasvaa jatkuvasti, vaikka kasvuvauhti onkin tällä hetkellä todennäköisesti koko historiamme pienin.

Tuoreimmat, syyskuussa 2021 julkaistut väestöennusteet ennustivat, että vuoteen 2034 mennessä Suomen väkiluku kääntyy laskuun. Vuonna 2018 Suomen väestö kasvoi vain neljässä maakunnassa ja Ahvenanmaalla. Ainoat mantereella maakunnat, joiden odotetaan edelleen kasvavan vuonna 2035, ovat Uusimaa ja Pirkanmaa, joista jälkimmäisen odotetaan olevan ainoa maakunta, jossa väestö on kasvussa viisi vuotta myöhemmin.

Kuntia, joissa syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän, oli 60 vuonna 2018, mutta tämän määrän ennustetaan supistuvan 35 vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2040 mennessä tällaisia kuntia ennustetaan olevan enää 12 kappaletta. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa.

Onko Suomi todella maailman onnellisin maa?

Suomi nimettiin maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n maailman onnellisuusraportissa neljättä kertaa putkeen vuonna 2021. Suomen lisäksi viiden onnellisimman maan joukkoon selvisivät Islanti, Tanska, Sveitsi ja Alankomaat.

Miltä Suomen lippu näyttää?

Suomen lippu, eli siniristilippu
© Visit Finland

Suomen lippu, joka tunnetaan myös nimellä siniristilippu, on yksi Suomen kansallisista symboleista.

Lipussa on tummansininen risti valkoisella pohjalla. Tämä malli perustuu pohjoismaiseen ristilippuun, jota käytetään myös Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin lipuissa.

Suomen eduskunta hyväksyi siniristilipun Suomen kansalliseksi lipuksi 28. toukokuuta 1918 ja senaatti hyväksyi esityksen seuraavana päivänä. Ennen tätä virallista julistusta Suomessa oltiin käyty keskustelua muun muassa lipun väreistä. Jotkut tahot puhuivat tuolloin siniristilipun puolesta ja osa oli taas punakeltaisen lipun kannalla.

Suomessa on nykyään ainakin seitsemän virallista ja 12 vakiintunutta liputuspäivää vuodessa. Jokaisella on kuitenkin oikeus liputtaa Suomen lippua, jos näin katsotaan aiheelliseksi. Suomen lippua käytetään usein esimerkiksi suruliputusten yhteydessä. Siniristilippu toimii myös suomalaisten alusten kansallisena tunnuksena.

Kuka on Suomen pääministeri?

Suomen nykyinen pääministeri on Sanna Marin, joka on toiminut roolissaan joulukuusta 2019 lähtien. Marin korvasi pääministerin virassa Antti Rinteen.

Tuolloin 34 -vuotiaasta Marinista tuli sillä hetkellä maailman nuorin istuva pääministeri (vuotta nuorempi Sebastian Kurz palasi Itävallan liittokansleriksi kuukautta myöhemmin) ja Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri.

Marinin valinta on herättänyt kansainvälistä huomiota: vuonna 2020 Marin valittiin BBC:n 100 inspiroivan ja vaikutusvaltaisen naisen listalle, ja helmikuussa 2021 Time nosti hänet tulevien vaikuttajien Time100 Next -listalle. CNN julkaisi myöskin tarinan Marinin matkasta pääministerin tehtävään joulukuussa 2019.

Marin on Suomen kolmas naispääministeri Anneli Jäätteenmäen ja Mari Kiviniemen jälkeen. Marinin aika pääministerinä on nyt ollut pidempi kuin kahden edellisen naispääministerin aika yhteensä.

Mitä kieltä Suomessa puhutaan?

Suomessa on oma kieli, jota kutsutaan suomeksi. Moni Suomen ulkopuolella asuva mieltää asian siten, että kielemme muistuttaisi suurestikin naapurimaiden, kuten Venäjän ja Ruotsin, kieltä. Todellisuudessa tämä uskomus on melkoisen kaukana todellisuudesta, sillä ainoa naapurikieli, joka muistuttaa suomen kieltä on Virossa puhuttava viron kieli.

Syynä suurin eroavaisuuksiin on se, että sekä ruotsi (yksi Suomen kahdesta virallisesta kielestä) että venäjä kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliryhmään, kun taas suomi on suomalais-ugrilainen kieli, joihin sisältyvät mm. unkarin kieli sekä monet saamelaisessa kulttuurissa käytettävät kielet.  Suomalais-ugrilaiset kielet ovat saaneet kehittyä omilla alueillaan tuhansien vuosien ajan, minkä vuoksi esimerkiksi suomen ja unkarin kielet eivät enää juurikaan muistuta toisiaan.

Miltä Suomen kartta näyttää?

The map of Finland
© Maps of World

Suomea voitaisiin pitää enimmäkseen tasaisena maana, jonka pinta-alasta yli 70% on metsän peitossa. Erityisesti maan eteläosissa järvet ovat yleisempi näky kuin maa – mikä onkin johtanut maamme osalta lempinimeen ”tuhansien järvien maa”. Tämä lempinimi on itse asiassa hieman vähättelevä, sillä Suomessa on yhteensä 188 tuhatta järveä.

Napapiirin pohjoispuolella maasto kohoaa mataliksi tuntureiksi. Suomen korkein kohta, Halti, kohoaa 1328 metrin korkeuteen ja tämä kohta sijaitsee aivan Norjan rajan tuntumassa.

Ahvenanmaa (saaristo) sijaitsee keskellä Pohjanlahtea Suomen ja Ruotsin välissä. Alue sisältää lähes kolmesataa saarta ( joista 80 asuttua) ja yli 6000 pienempää luotoa.

Suoraan itään, Saaristomerellä sekä Ahvenanmaan ja Suomen lounaisrannikon yhdistymisalueella, on kymmeniä tuhansia saaria, jotka ovat enimmäkseen pieniä. Jotkut suuremmista saarista ovat asuttuja.

Suomen kartta tunnetaan myös nimellä Suomi-neito. Tämä johtuu siitä, että karttamme näyttää muotonsa puolesta naisen hahmolta, jolla on toinen käsi nostettuna (ja toinen ennen Moskovan aselepoa vuonna 1944), pää sekä hame.

Tätä vertauskuvaa käytetään myöskin virallisissa yhteyksissä, ja tästä syystä esimerkiksi Enontekiön alueet tunnetaan yleisesti ottaen käsivarren Lappina. 

Missä Suomi sijaitsee?

Suomi sijaitsee Euroopan mantereen pohjoisosassa, Venäjän ja Ruotsin välissä.

Maallamme on rajat Venäjän kanssa idässä ja Norjan ja Ruotsin kanssa luoteessa. Meillä on myös pitkä rannikko länsi- ja eteläpuolella Pohjanlahden ja Suomenlahden kanssa. Suomi on yksi Pohjoismaista ja joissain yhteyksissä myös osa Skandinaviaa.

Mikä on Suomen pääkaupunki?

Ilmakuva Suomen pääkaupungista Helsingistä
© Helsinki Marketing | Visit Finland

Suomen pääkaupunki on tietysti Helsinki, joka perustettiin vuonna 1550 Tallinnan kilpailijaksi Vantaanjoen suulle. Helsinki muutti nykyiselle paikalleen vuonna 1640. Kaupungista tuli Suomen suurherttuakunnan pääkaupunki vuonna 1812 ja Suomen tasavallan pääkaupunki, kun maa itsenäistyi vuonna 1917.

Ennen Suomen itsenäistymistä Turun kaupungista tuli vuonna 1809 Suomen suuriruhtinaskunnan, autonomisen Suomen pääkaupungin, keskushallinto. Pääkaupunki kuitenkin siirrettiin Helsinkiin vuonna 1812, koska Turku oli keisari Aleksanteri I: n mukaan ruotsalaismielinen ja liian lähellä Ruotsia, joka oli Suomen entinen hallitsija.

Missä Lappi sijaitsee?

Ruska-ajan värejä Lapissa syksyllä 2020
Ruskan värejä Suomen Lapissa © Jari Romppainen

Lappi kattaa lähes puolet Suomen pinta-alasta. Lapin pinta-ala on yhteensä 100 367 km² suuruinen. Lappia rajaavat pohjoisessa Tromsön ja Finnmarkin maakunnat Norjassa ja idässä Venäjän Murmanskin alue sekä Karjala, etelässä Lapin rajana toimii Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja lännessä Norrbottenin maakunta Ruotsissa. Lapin rajajokia ovat Tenojoki Norjan rajalla sekä Muonionjoki ja Tornionjoki Ruotsin rajalla.

Lappi sijaitsee noin 66. ja 70. leveyspiirin välissä. Suurin osa Lapista on siis napapiirin pohjoispuolella. Rovaniemen kaupunki on usein nimetty Suomen Lapin epäviralliseksi pääkaupungiksi.

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

Joulupukki
Joulupukki on Suomen Lapin kuuluisin asukas

Korvatunturilla majaansa ja Rovaniemellä pajaansa pitävä sekä lahjoja ympäri maailmaa jakava Joulupukki on ehdottomasti Lapin kaikkein tunnetuin asukas. Tässä blogiteksissä kerron kaiken tarvittavan joulupukkiin liittyvän ja pyrin vastaamaan myös moniin usein kysyttyihin kysymyksiin. Tervetuloa lukemaan.

Lue lisää...
Joulupukki ja lapset jouluaattona
Suomalainen joulu – perinteet ja -ruoat esittelyssä

Joulu on monelle suomalaiselle edelleen yksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Tuolloin perheet kokoontuvat yleensä yhteen ja hiljentyvät nauttimaan yhteisistä perinteistä. Tässä blogipostauksessa kerron hieman tarkemmin suomalaisista jouluperinteistä, niiden historiasta, ruoista sekä siitä, miten itse yleensä vietän joulua.

Lue lisää...
Rovaniemi on yksi Lapin matkailun suurimmista matkakohteista
Lapin matkailu – parhaat nähtävyydet ja matkakohteet

Jo pitkään jatkuneen poikkeustilanteen ansiosta Lapin matkailu on nostanut suosiotaan kovasti myös kotimaisten matkailijoiden parissa. Tämän trendin ansiosta Lapista onkin muodostumassa hiljalleen myös ympärivuotinen matkakohde. Tässä blogitekstissä tutustumme tarkemmin alueen parhaisiin nähtävyyksiin, sekä eri matkakohteisiin.

Lue lisää...
Keskitalon Ylämaankarjan luomutila Ranuan Putkivaarassa
Lähiruoka – Keskitalon Ylämaankarjan haikku-tuotteet tekevät kauppansa Ranualla

Lähiruoan, eli paikallisesti tai alueellisesti tuotetun ruoan, suosio on kasvanut kohisten viime vuosien aikana. Tämä positiivinen trendi näkyy hyvin myös Ranualla, jossa esimerkiksi Keskitalon Ylämaankarja tuottaa lähiruokaa karjastaan valmistettujen ylämaannauta, eli haikku-tuotteiden muodossa. Tässä blogitekstissä tutustumme tähän ranualaiseen luomutilaan sekä heidän tuotteisiinsa hieman tarkemmin.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.