Sisältöluettelo
Ranuan kylät esittelyssä
Ranuan kylät tarjoavat erilaisia kylämatkailukohteita, joiden myötä pääset tutustumaan kylien elinvoimaisuuteen, historiaan, luontoon ja kyläläisiin. Matkailuyrittäjien lisäksi Ranualla on yhteensä 13 joko kyläyhdistystä tai kylätoimikuntaa, jotka huolehtivat kylien viihtyvyydestä, järjestävät erilaista toimintaa ja tapahtumia kylissä. Ranuan kylistä ja yhdistystoiminnasta voit käydä lukemassa tarkemmin Ranuan kunnan nettisivuilla.
Asmunti
Kunnan eteläreunalla, astuessa Lapin portista sisään on kylistä Asmunti ja yhdessä kuntarajan molemmin puolin Telkkälän ja Kokkokylän kanssa toimii kyläseura Lapinrajan kylät. Kylä tunnetaan laajoista hillasoista ja asutustilahistoriasta. Kylätalo Reetala on vuokrattavissa esimerkiksi alueella metsästäville.
Ranuan kirkonkylä
Kunnan keskustaajama, eli kirkonkylä on muodostunut Ranuanjärven etelä- ja länsirannoille. Varsinainen keskustaajama liikekeskuksineen sijaitsee Ranuanjärven länsirannalla.
Kirkonkylän liikekeskuksen eteläpuolella sijaitsevat Kolomaan ja Teeritien teollisuusalueet. Kirkonkylällä sijaitsee myös Ranuan urheilukenttä sekä Oravin kuntopolut ja Peuransarven urheilutalo. Ranuanjärven etelärannalla sijaitsevassa niemessä sijaitsee 1914 käyttöönotettu Ranuan kirkko. Ranua Zoo eläintarha sijaitsee Kirkonkylältä pohjoiseen päin.
Retkeilykohteita kirkonkylällä on muun muassa Ranuanjärven retkeilyreitti, joka sijaitsee aivan Ranuan kirkonkylän läheisyydessä, Ranuanjärven pohjoispuolella. Retkeilyreitti on 7,2 kilometriä pitkä ja reitti on kaksisuuntainen. Reitin varrella on laavu, josta voit ihailla järven maisemia. Reitin aloituspisteet sijaitsevat joko Kristillisen Kansanopiston alueella tai Laivalantiellä.
Toinen kohde löytyy Kirkonkylältä Heinisuolle päin mentäessä Litokairan luonnonsuojelualueella, joka sopii retkikohteeksi erämaista rauhaa ja koskematonta luontoa arvostavalle. Papinpalon pysäköintialueelta alkaa viitoitettu polku jota pitkin pääsee lintutornille ja Tervon laavulle.
Simojärven kylät
Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi ja yhdessä Simojoen kanssa yksi Suomen suurimmista säännöstelemättömistä ja vapaista vesistöistä. Sanonta kuuluukin, että ”Simojärvessä on sata saarta ja tuhat nimeä”.
Vanhimmat merkit ihmisen oleskelusta Simojärvellä ovat kivikaudelta ja alue tarjosikin ihmisille runsaat metsästysmaat ja kalavedet. Kultaaminen, eli nuotan vetäminen joen poikki rakennettua estettä tai rantaa vasten on antanut nimen Simojärven Kultisalmelle. Simojärven nimistöä ovat myös muun muassa Rajavaara, Rajasuo ja Rajapuro, jotka viittaavat Lapin ja Lannan rajaan, joka on kulkenut juuri näillä seuduilla.
Simojärven alue on antoisa käyntikohde ympäri vuoden. Sen kirkkailla vesillä on nautinto veneillä, kalastaa, uida ja meloa. Talvella Simojärvi tarjoaa upeita maisemia kelkkailuun ja hiihtoretkille. Simojärven puhtaisiin ja luonnonkauniisiin maisemiin pääset tutustumaan muun muassa Raja-Ahon Tarinatuvan venesafarilla.
Perinteisesti Simojärvellä järjestetään kesäkuun alussa Simojärven ympäripyöräily – tapahtuma ja kevättalvella Simojärvi – hiihto. Jos haluat nauttia paikallista ruokaa, kannattaa tutustua Keskitalon Ylämaankarjan, Kuittarin tilan tai Ranuan kalajalosteen tuotteisiin.
Impiön kylä
Simojärven ympärillä on useampi kylä. Eteläosaassa on Impiön kylä, josta pääsee tunnetulle Simojärvi-Soppanan retkeilypoluille. Korvajokisuusta lähtee helppokulkuinen reitti, jonka varrella on Suolahden kaunis hiekkaranta, suoluontoa ja Tuppilammen avokalliot. Lähtöpaikkana on Korvajokisuun tien lopussa sijaitseva pysäköintialue tai vaihtoehtoinen aloitus on Matalakankaan pysäköintialueella. Matalakankaan pysäköintialueelta pääsee jatkamaan polkua Paasonjärveä kohti, sekä Paasonvaaran näköalapolulle. Impiön kylässä on kyläyhdistyksen ylläpitämä kota ja sen ympäristössä luontopolku, johon talvisin tehdään latu. Kodan alue soveltuu erinomaisesti koko perheen ulkoiluun.
Saariharju
Impiön vieressä, Ranuan ja Posion välisen tien varressa on Saariharjun kylä, jossa pääsee pysähtymään ja rentoutumaan maalaiskylän leppoisassa tunnelmassa. Saariharjun kylästä lähtee muun muassa melojien suosima Siuruanjoki, joka kiemurtelee läpi Ranuan eteläisten osien kylien laskien Iijokeen. Majoitusvaihtoehtoja ovat esimerkiksi ihastuttava Metsä Kolo tai Harjumökit.
Saariharjun ja Impiön kyläläiset ovat yhdessä kesän 2021 aikana rakentaneet Simontaipaleeseen, Hietavaaraan noin 4 km pituista polkua. Polun varrella on muun muassa Hietajärven hiekkaranta. Polku lähtee joko Koirajärven tulipaikalta tai Simontaipaleen satamasta, joista löytyy infotaulut polusta.
Kemihaaran kylät
Simojärven pohjoisosassa on Kemihaaran kylät. Nimitys on peräisin ajalta ennen Ranuan kunnan perustamista ja kylä oli Rovaniemen itäpuolella Kemijoen vesistön ympärillä oleva alue. Vaikka Kemihaara – sana viittaa pohjoisempaan eli Kemijoen latvavesille koillislappiin, Savukoskelle, on Kemihaara -nimitys ilmeisesti syntynyt rovaniemeläisestä näkökulmasta katsottuna eli Kemijoki ja Ounasjoki haarautuvat Rovaniemen kohdalla ja oli loogista kutsua toisen haaran suuntaa Kemihaaraksi. Tiedä häntä onko päätelmä oikea, mutta joka tapauksessa Ranuan kunnan perustamisessa vuonna 1917 Ranuan kuntaan liitettiin osia myös Rovaniemen kunnasta ja juuri osa Kemihaaran kylää.
Piittisjärvi, Kaisto, Teerivaara, Putkivaara ja Pohjasperä
Nykyään Kemihaaran kyliin Ranualla kuuluvat Piittisjärvi, Kaisto, Teerivaara, Putkivaara ja Pohjasperä. Kemihaaran kyläseura on aloittanut kesällä 2021 kylätalon korjaushankkeen talon kunnostamiseksi alueen yhteiseksi olohuoneeksi, joka palvelee tulevaisuudessa niin kyläläisiä, mökkiläisiä kun matkailijoitakin.
Piittisjärvellä pääset majoittumaan luonnon rauhassa esimerkiksi Hakoniemen tuvilla, josta löytyy myös frisbeegolf-rata. Toinen tutustumispaikka Pohjasperällä on Arctic Borealis Huskies – huskytila, jossa asuu noin 90 rekikoiraa.
Olanko ja Sääskilahti
Simojärven länsirannalla olevat kylät ovat Olanko ja Sääskilahti. Olangossa erityinen käyntikohde on Japanitalo, jossa pääsee tutustumaan eri näyttelyiden ja tapahtumien kautta japanilaiseen kulttuuriin. Länsirannalta löytyy useampia majoituskohteita niin isommille kuin pienemmille ryhmille. Kultisalmessa oleva Simojärven hautausmaa on perustettu 1870 – luvulla ja sieltä löytyy kuvanveistäjä Ensio Seppäsen tekemä sankaripatsas. Hautausmaan vieressä oleva Kultisalmen hiekkaranta on hyvä, kirkasvesinen uimapaikka.
Kortteenperä
Kortteenperän kylä sijaitsee sekä Simojärven että Simojoen rannoilla. Hyvänä lohi – ja melontajokena tunnetun Simojoen alkulähde on Simojärvellä juuri Kortteenperän kylässä, Kaitavirran kohdalla. Kaitavirta on sulana läpi talven ja on mainio perhokalastuskoski sekä lintujen bongauspaikka. Kortteenperällä voit majoittua Kortejärven rannalla, rauhallisella ja luonnonkauniilla paikalla sijaitsevassa Villa Huilingissa. Korteenperältä löytyy myös Juurensuun hevostalli, jossa pääsee tutustumaan hevosiin sekä ratsastamaan.
Simojoki - jokivarren kylät
Tolja
Simojärveltä lähdettäessä Simojokea alaspäin Kortteenperän jälkeen seuraava kylä on Toljan kylä, joka sijaitsee Toljanjärven rannalla paikassa, jossa Simojoki laskee Toljanjärveen. Tie Toljaan lähtee Kirkonkylältä eläinpuiston vierestä ja tien varrelta löytyy niin maa- ja porotiloja sekä hevostila.
Hyviä retkipaikkoja ovat mm. Toljanvaara ja Kellukkavaara sekä sieltä lähtevä Leevin polku. Polun kunnostaminen on kyläyhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmissa. Toljanjärven rannassa on kyläyhdistyksen kunnostuksen kohteena oleva uimaranta, josta löytyy kota, pukukopit ja wc.
Toljanjärven ja Saarijärven välissä on Simojoessa kalastajien suosima Toljankoski, jonka rannalla olleesta myllystä on nähtävissä vielä kivijalka. Paikallista poronlihaa pääset maistamaan Anteron Poron tilan tuotteissa.
Saukkojärvi
Seuraava kylä on Saukkojärvi nimisen järvilaajentuman länsirannalla oleva Saukkojärven kylä. Kylässä sijaitsee Saukkojärven kotiseutu- ja koulumuseo. Vanha koulurakennus jossa museo sijaitsee, on valmistunut vuonna 1898 ja toimi kouluna aina vuoteen 1958 saakka. Alakerrassa sijaitseva koulumuseo on sisustettu 1930-50 -lukujen tyyliin, ja osa huonekaluista onkin koulun ja opettajien alkuperäistä kalustoa. Yläkerrasta löytyvä kotiseutumuseo esittelee 1900-luvun talonpoikaisesineistöä. Museon rannasta löytyy kota ja laituri.
Portimo
Edelleen Simojokea alaspäin laskiessa tulee Portimon kylä. Portimon kylän postiosoite on Ylisimo, ja nimi on peräisin ajalta, jolloin kylä kuului nykyiseen Simon kuntaan. Portimo-nimi itsessään viittaa kärppään tai lumikkoon, ja muista alueen paikannimistä voi myös päätellä, että alueella on ollut turkiseläimiä ja niiden pyyntiä.
Alueen varhaisimmat löydöt on ajoitettu kivikaudelle ja vanhimmat merkit asutuksesta ovat kampakeraamiselta ja rautakauden ajalta.
Alueella käytiin Lapin sodan suurin viivytystaistelu, Ylimaan taistelu, saksalaisia vastaan vuonna 1944. Taistelun muistomerkki sijaitsee Rovaniementien varressa kylältä muutamia kilometrejä pohjoiseen.
Portimojärven rannalla on myös lintutorni ja nuotiopaikka, joka soveltuu myös esteettömälle retkeilijälle.
Raiskio, Rovastinaho ja Leppiaho
Seuraavat kylät Simojokea alaspäin mennessä ovat Raiskio, Rovastinaho ja Leppiaho. Ruonan Nuorisoseuran urheilijoiden omistaman Ruonanpirtti on vuokrattavissa esimerkiksi juhlien järjestämiseen. Nuorisoseura on aktiivinen toimija kylien alueella ja seura järjestää kesäisin yhdessä kylätoimikunnan kanssa muun muassa Heinänseivästystapahtuman, sarjajuoksuja, siljojen lenkki-pyöräilytapahtuman sekä on mukana Rajalta rajalle tapahtuman järjestämisessä.
Hosio
Viimeinen kylä Ranuan puolella Simojokivarressa ennen Simoa on Hosion kylä. Alueelta löytyy helppokulkuisia suoalueita ja seikkailunhaluisille Hosionkoski tarjoaa rentoa laskettavaa. 700 metriä ennen Kupusenkoskea vasemmalla rannalla on kyläyhdistyksen ylläpitämä laavu ja nuotiopaikka. Metsähallituksen hoitama perinneniitty jokitörmällä sopii telttailupaikaksi.
Mauru ja Peurajärvi
Simojoentien pohjoispuolella on kaksi kylää, Mauru ja Peurajärvi. Maurun kylä sijaitsee Simojokeen laskevan Ruonajoen varrella.
Koukkuäijän polku, joka kulkee Maurun ja Peurajärven kylien välillä, on rakennettu kylien yhteistyönä. Polun käytetyin osa on Ruonalammentien ja Suhankojoen välinen reilun puolenkilometrin osuus, jonka varrella on autiotupa, Koukku Äijän kämppä. Siellä voi levähdellä kaminan lämmössä tai ulkona avonuotiolla.
Maurun kylätalo on keskeisellä sijalla kylän toiminnassa ja kylätaloa sekä sen pihapiirissä olevaa kotaa on mahdollista vuokrata.
Järvikylät
Kelankylä ja Kuukasjärvi
Ranuan kunnan kaakkoisosassa ns. järvikylien alueella olevista kylistä Kelankylä sijaitsee lähimpänä Ranuan ja Pudasjärven kunnanrajaa. Kelankylän läpi virtaa kaksi jokea: Kelajoki ja melojien suosima Siuruanjoki. Kelankylästä löytyy kyläyhdistyksen ylläpitämä kota ja sen pihalla on muun muassa lentopallokenttä.
Toinen kylistä, eli Kuukasjärvi sijaitsee Pitkänomaisten Iso – ja Pikku Kuukasjärvien rannoilla. Kylän näkymää leimaa kulttuurihistoriallinen perinnemaisema, sillä siellä on säilynyt poikkeuksellisen iäkästä peräpohjalaista rakennuskantaa.
Kuukasjärven kyläyhdistys on rakentanut kylään liikuntakenttää ja tänä kesänä alueelle rakennetaan frisbeegolf-rata. Kylässä oleva Kyläkolmion talo on vuokrattavissa erilaisien tapahtumien pitopaikaksi, sekä matkailijoille. Kyläkolmio järjestää perinteiset maalaismarkkinat, jotka tänä vuonna pidetään 28.8.2021.
Petäjäjärvi
Kolmas järvikylä on Petäjäjärven kylä. Petäjävaarassa on kylätoimikunnan ylläpitämä kota, leikkipuisto ja luontopolku, johon talvisin tehdään talkoilla valaistu latu.
Kuha
Järvikyliin kuuluu myös Kuhan kylä, joka sijaitsee noin 10 km kuntakeskuksesta Posion suuntaan, Kuhajärven eteläpäässä.
Ensimmäiset pysyvät asukkaat ovat tulleet Kuhaan jo 1670-luvulla. Tämä Vanhan Kuhan tien varressa sijaitseva, siitä lähtien asuttuna ollut pihapiiri on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolella rakennetut aitat ja pihapiirissä on neljä yli satavuotiasta päärakennusta. Pihapiirissä olevassa Kuhan tallissa pääset tutustumaan maatilan eläimiin ja vaikka ratsastamaan.
Kuhassa toimii kunnan ainoa kyläkoulu ja koulun yhteydessä on kuntalaisten ahkerassa käytössä oleva liikuntahalli. Koulun alueella on frisbeegolf-rata sekä urheilukenttä ja talvisin kaukalo. Viime vuonna Kuha-Kuusijärvi kylätoimikunta on talkoilla tehnyt lähimaastoon vajaan kahden kilometrin mittaisen latupohjan ja kevättalvisin latuja on vedetty talkoovoimin myös Kuha- ja Kuhantakajärvelle. Koulun tontilla on uimaranta ja rannalta johtaa 200 metriä pitkä polku Kutulahden lintutornille, jonne kylätoimikunta on talkoillut pitkospuista polun.
Tänä vuonna kylätoimikunta on rakentamassa lintutornin viereen laavun nuotiopaikkoineen. Koulun läheisyydessä Kuhajärven rannassa sijaitsee Kuhan Erä ry:n metsästysseurantalo Kutulinna, joka on myös vuokrattavissa.
Tervetuloa kylään!
Toivotamme kaikki matkailijat lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan Ranuan moniin pieniin kyliin sekä kylämatkailuun. Arctic Guesthouse & Igloosin väki kiittää Tuula Nurmelaa upeasta kyläkoosteesta sekä juttuun saaduista kuvista. Ranuan kylien toimintaan voit käydä tutustumassa tarkemmin Ranuan toimivat kylät -hankkeen Facebook sivulla.
Mikäli sinulta löytyy Ranuaan liittyvää tietoa ja olet kiinnostunut vierasbloggaamisesta blogissamme, niin voit ottaa yhteyttä sivun alalaidasta löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta.
