Kaamos, eli polaariyö – Lapin yöttömän yön vastakohta

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Vaikka elämmekin vasta lokakuun alkua, lähestyy talvi meitä jo kovaa vauhtia. Yksi Lapin talven tunnetuimmista luonnonilmiöistä on kaamosaika, jota voitaisiin pitää kesän yöttömän yön vastakohtana. Tässä blogitekstissä esittelemme kaamokseen liittyviä faktoja hieman tarkemmin.
Kaamos Lapissa

Mitä kaamos tarkoittaa?

Kaamos on vuosittainen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. Rovaniemen korkeudelta löytyvä napapiiri on leveyspiiri, joka käytännössä vastaa maan pyörimisakselin kaltevuutta suhteessa aurinkoon ja se toimii myöskin tämän talvisen luonnonilmiön rajana.

Pyörimisakselin kaltevuus on myös syy sille, miksi vuodenkierto jakautuu maapallolla eri vuodenajoiksi. Eri vuodenajat johtuvat yksinkertaisesti siitä, että valo jakaantuu eri tavalla eri puolille palloa vuodenaikojen välillä.

Monesta Lapin luonnonilmiöstä poiketen, kaamokseen ei sinällään liity kovinkaan monia uskomuksia. Saamelaisessa muinaisuskossa kaamoksen jälkeen näyttäytyvillä auringonsäteillä on kuitenkin uskottu sisältävän parantavaa voimaa, sillä säteiden mukana tulleiden Áiligas-miesten uskottiin tuovan saapuessaan myös siunauksia. Itse Áiligas-miesten palvonta lienee saanut innoituksensa katolisesta pyhimyskultista.

Milloin kaamos alkaa ja kuinka kauan sitä kestää?

Kaamosaika on Suomessa sitä pidempi, mitä pohjoisemmaksi maassa mennään. Suomen pohjoisimmissa osissa – Utsjoella ja Nuorgamissa – polaariyö alkaa jo marraskuun lopulla ja se kestää peräti 52 vuorokautta.

Eteläisemmässä Lapissa kaamos on puolestaan huomattavasti lyhyempi ja kestoltaan vain muutamien päivien pituinen. Esimerkiksi Sodankylän korkeudella polaariyö alkaa joulukuun 20. päivänä ja kestää neljän päivän ajan. Kaamoksen kestoon eri paikkakunnilla voi tutustua Expedian kätevän laskurin avulla.

Mikäli kaamoksen haluaa kokea kaikkein pisimmillään, niin silloin täytyy matkustaa aina pohjoisnavalle asti. Pohjoisnavalla kaamos kestää syyskuussa olevasta syyspäiväntasauksesta aina maaliskuussa koittavaan kevätpäiväntasaukseen saakka. Pohjoisnavalla kaamoksesta saadaan siis ”nauttia” peräti puolen vuoden ajan.

Talvipäivänseisaus on kaamoksen puolivälin merkki

Vuoden lyhin päivä, eli talvipäivänseisaus ajoittuu pohjoisella pallonpuoliskolla 21. ja 22. joulukuuta väliselle ajalle ja vastaavasti eteläisellä puoliskolla 21. tai 22. päivälle kesäkuuta. Talvipäivänseisaus toimii myöskin kaamoksen puolivälin merkkinä, jonka jälkeen päivät alkavat pohjoisella pallonpuoliskolla jälleen hiljalleen pidentyä.

Vastakohtana kaamokselle on keskiyön aurinko, eli yötön yö tai hieman vähemmän tutummin polaaripäivä. Yöttömän yön aikaan aurinko ei laske napapiirien tuntumassa ollenkaan horisontin alapuolelle, vaan kohoaa jälleen nousuun horisontin rajan tuntumassa.

Kaamosmasennus

Kaamoksesta puhuttaessa ei voi välttää puhumasta myöskään kaamosmasennuksesta. Tällä kausittaisella ilmiöllä tarkoitetaan masennustilaa, joka iskee ihmiseen toistuvasti nimenomaan pimeiden talvikuukausien aikaan.

Kaamosmasennuksen oireet ovat yleensä verrattavissa muissa masennustiloissa ilmeneviin ongelmiin, joita ovat esimerkiksi surullisuus, ahdistuneisuus, alentunut mieliala, ärtyneisyys sekä mielihyvän ja mielenkiinnon kokemistunteen menettäminen. Kausittaisesta masennuksesta kärsivä voi lisäksi tuntea arvottomuuden, syyllisyyden sekä toivottomuuden tunnetta.

Kausittaisesta masennuksesta kärsivälle ominaista on myös se, että unentarve lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus puolestaan laskee. Myös ruokailutottumukset voivat muuttua ja etenkin hiilihydraatti- tai tärkkelyspitoisten ruokien määrä ruokavaliossa voi tällöin kasvaa. Tämä voi johtaa myös esimerkiksi painonnousuun. Tavallisesta masennustilasta poiketen oireet voimistuvat iltapäivisin.

Tälle masennustyypille tyypillistä on se, että oireet ilmenevät vuosi vuodelta samaan vuodenaikaan, eli pimeän kauden saapuessa. Oireet alkavat yleensä ilmenemään jo lokakuun aikana ja ovat voimakkaimmillaan helmi – maaliskuun aikaan. Kesällä oireet puolestaan häviävät.

Suomessa noin yksi prosentti väestöstä kärsii talviaikaan toistuvista masennusjaksoista. Varsinaisen masennuksen lisäksi noin 10 – 30 % väestöstämme kärsii talvikuukausien aikana lievemmistä oireista ilman varsinaista masennustilaa. Tätä talvikuukausina ilmenevää lievempää tilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi. Rasituksen oireet ovat samankaltaisia, mutta yleensä lievempiä kuin varsinaisessa masennuksessa.

Masennuksen hoitoon käytetään yleensä valohoitoa, joka parantaa oikein toteutettuna noin neljä viideosaa oireista kärsivistä. Valohoidoissa käytetään erilaisia kirkasvalohoitolamppuja, joita on mahdollista hankkia monista lamppuja myyvistä liikkeistä. Myös kaamosrasituksesta kärsivät ihmiset voivat hyötyä kirkasvalohoidosta.

Kaamos on luontokuvaajan etsikkoaikaa

Lappi ja kahdeksan vuodenaikaa. Kuvassa pakkastalvi.

Kaamokseen liittyy usein virheellisesti uskomus, jonka mukaan Lapissa eletään täydellisessä pimeydessä paukkupakkasten keskellä. Tosisasiassa kyseessä on kuitenkin ajankohta, jolloin Lapissa päästään ihailemaan erilaisista valoilmiöistä, jotka vielä voimistuvat puhtaaseen lumeen heijastuessaan. Kun auringon valo yltää ilmakehän ylempiin osiin, syntyy auringonlaskuun verrattavissa olevaa valoa ja myöhemmin keskipäivän aikaan sinisiä hetkiä.

Revontulet, jotka ovat pimeän kaamoksen aikaan havaittavissa parhaimmillaan jo iltapäivän aikaan, luovat omalta osaltaan taianomaisen tunnelman valkoisista hangista heijastuessaan. Erinomaisesti valoa heijastava lumikerros tekeekin omalta osaltaan kaamoksesta erittäin kiehtovan ajanjakson.

Lumikenkäily-, vaellus- tai hiihtoretki tykkylumimaisemissa, kuun valaistessa ja revontulten loimottaessa taivaalla on yksittäisenä elämyksenä sellainen, joka kannattaa yrittää kokea vähintäänkin kerran elämässä. Henkeäsalpaavampaa luontoelämystä on Lapissa nimittäin hyvin vaikeaa kokea.

Ei olekaan ihme, että yöttömän yön ajan ohella myös talven pimeät kuukaudet ovat nousseet monien luontokuvaajien suosikkivuodenajaksi. Parhaat talviset maisemakuvat nimittäin taltioidaan nimenomaan keskitalven aikaan.

Upea talvinen luonto onkin hyvä syy sille, miksi niin moni kokee kaamosajan – masentavuuden sijaan – erittäin mielenkiintoisena sekä kiehtovana vuodenaikana.  

Artikkelin kuvat: Jari Romppainen photography

Aiheesta muualla: Visit Rovaniemi | Kaamos

Jaa tämä teksti

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tutustu muihin blogiteksteihimme

Joulupukki
Joulupukki on Suomen Lapin kuuluisin asukas

Korvatunturilla majaansa ja Rovaniemellä pajaansa pitävä sekä lahjoja ympäri maailmaa jakava Joulupukki on ehdottomasti Lapin kaikkein tunnetuin asukas. Tässä blogiteksissä kerron kaiken tarvittavan joulupukkiin liittyvän ja pyrin vastaamaan myös moniin usein kysyttyihin kysymyksiin. Tervetuloa lukemaan.

Lue lisää...
Joulupukki ja lapset jouluaattona
Suomalainen joulu – perinteet ja -ruoat esittelyssä

Joulu on monelle suomalaiselle edelleen yksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Tuolloin perheet kokoontuvat yleensä yhteen ja hiljentyvät nauttimaan yhteisistä perinteistä. Tässä blogipostauksessa kerron hieman tarkemmin suomalaisista jouluperinteistä, niiden historiasta, ruoista sekä siitä, miten itse yleensä vietän joulua.

Lue lisää...
Suomi ja revontulet
Yli kymmenen usein kysyttyä kysymystä Suomesta

Vaikka Suomi onkin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi neljä kertaa peräkkäin ja ollut esillä monissa suurissa kansainvälisissä medioissa viimeisten vuosien aikana, on maamme edelleen varsin huonosti tunnettu maailmalla. Tässä blogitekstissä vastaan yli kymmeneen maailmalla usein kysyttyyn kysymykseen Suomesta.

Lue lisää...
Rovaniemi on yksi Lapin matkailun suurimmista matkakohteista
Lapin matkailu – parhaat nähtävyydet ja matkakohteet

Jo pitkään jatkuneen poikkeustilanteen ansiosta Lapin matkailu on nostanut suosiotaan kovasti myös kotimaisten matkailijoiden parissa. Tämän trendin ansiosta Lapista onkin muodostumassa hiljalleen myös ympärivuotinen matkakohde. Tässä blogitekstissä tutustumme tarkemmin alueen parhaisiin nähtävyyksiin, sekä eri matkakohteisiin.

Lue lisää...
Keskitalon Ylämaankarjan luomutila Ranuan Putkivaarassa
Lähiruoka – Keskitalon Ylämaankarjan haikku-tuotteet tekevät kauppansa Ranualla

Lähiruoan, eli paikallisesti tai alueellisesti tuotetun ruoan, suosio on kasvanut kohisten viime vuosien aikana. Tämä positiivinen trendi näkyy hyvin myös Ranualla, jossa esimerkiksi Keskitalon Ylämaankarja tuottaa lähiruokaa karjastaan valmistettujen ylämaannauta, eli haikku-tuotteiden muodossa. Tässä blogitekstissä tutustumme tähän ranualaiseen luomutilaan sekä heidän tuotteisiinsa hieman tarkemmin.

Lue lisää...

Oliko teksti kiinnostava? Tilaa tulevat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Lähetä palautetta

Herättikö blogiteksti jonkinlaisia ajatuksia tai kysymyksiä vai jäikö jotain mielestäsi puuttumaan? Lähetä palautetta alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.