Yleistietoa Ranuasta
Ranua on eteläisessä Lapissa sijaitseva kunta, joka sijaitsee Simojoen ylä- sekä keskijuoksulla Rovaniemen eteläpuolella. Pinta-alaltaan paikkakuntamme on verrattaen suuri, sillä kokoa paikkakunnaltamme löytyy yhteensä lähes 3700 neliökilometriä.
Naapurikuntiamme ovat lounaan suunnalla Ii, lännessä Simo ja Tervola, pohjoisessa Rovaniemi, idässä Posio sekä etelässä Pudasjärvi. Eteläinen kuntarajamme erottaa Lapin Pohjois-Pohjanmaasta, mistä johtuen paikkakunnastamme puhutaankin usein ”Porttina Lappiin”.
Elinvoimainen matkailupitäjä
Kuntamme on tullut tunnetuksia ennenkaikkea rohkeana matkailupitäjänä, jonka kuntasloganina onkin jo vuosikymmenten ajan kulkenut sanonta ”Rohkea Ranua”.
Paikkakuntamme matkailussa on nähty vuosikymmenten varrella paljon erilaisia vetonauloja. 1980-luku oli monessakin mielessä tällä saralla todellista juhla-aikaa, sillä vuosikymmenen alussa perustettiin Ranuan eläinpuisto ja vuosikymmenen lopulla Simojärvellä operoi puolestaan peräti kolme turistikäyttöön suunniteltua sukellusvenettä.
Eläinpuisto on ollut Ranualle niin suuri menestystarina, että siitä voidaan yhä tänäkin päivänä puhua paikkakuntamme matkailun ehdottomasti suurimpana yksittäisenä vetonaulana. Kesäaikaan väkeä vetävät puolestaan sekä hilla että paikkakuntamme suurin yksittäinen tapahtuma, eli Hillamarkkinat.
Kesäaikaan etenkin kylän keskustasta löytyvällä Hillatorilla järjestetään myös viikottaisia toripäivä- sekä muitakin tapahtumia, minkä lisäksi paikkakunnaltamme löytyy lukuisia nähtävyyksiä ja muistomerkkejä, jotka houkuttelevat myöskin omalta osaltaan matkailijoita vähintäänkin pysähtymään meillä.
Ranuan historiaa
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Ranuan seudulle tiettävästi jo kivikauden aikaan. Alueen ensimmäiset asukit olivat Lapin alkuperäisasukkaita, saamelaisia, jotka 1600-luvulle tultaessa joutuivat kuitenkin vetäytymään pohjoisempaan etelästä saapuneiden suomalaisten eränkävijöiden tieltä. Kuntamme eteläisiä osia, Siuruanjoen vesistöalueen yhteydestä löytyviä erämaita pitivät puolestaan tuolloin hallussaan iiläiset, kun taas kemiläiset ja simolaiset hallitsivat Simojoen ympäristöä. Alueiden rajat olivat pitkään eränkävijöiden keskinäisten välienselvittelyjen tapahtumapaikkoja.
Muinaisten aikojen eränkäynti loi myöskin sysäyksen pysyvän asutuksen syntymiselle. Tältä osin asioiden eteneminen oli kuitenkin hidasta ja vielä 1600-luvulla paikkuntamme ainoa asutettu alue oli tiettävästi Kuhan kylän, joka sijaitsee kylältä reilut kymmenen kilometriä Posiolle päin.
Vasta 1800-luvulla Ranuan asukasluku alkoi kasvamaan nopeammin ja vuonna 1910 asukkaita oli jo noin 1700 hengen verran. Aluetta asuttaneiden ihmisten toimeentulo perustui 1900-luvun alkuun saakka maanviljelyyn ja karjatalouteen sekä metsästykseen ja kalastukseen.
Kuntamme alue jakaantui aluksi seurakunnallisesti kolmeen kuntaan: Pudasjärveen, Simoon ja Rovaniemeen. Pitkäksi muodostuneet kirkkomatkat saivat alueen asukkaat kuitenkin kannattamaan täysin oman seurakunnan perustamista. Hanke eteni kuitenkin alkuun nihkeästi, sillä tämä ajatus herätti erimielisyyksiä esimerkiksi kirkon paikan ja seurakunnan alueellisen laajuuden määrittämisessä. Ranuan seurakunta perustettiin vihdoin vuonna 1899, Ranuan kirkko kohosi puolestaan vuosien 1911 – 1914 välillä.
Ranuan kunta perustettiin virallisesti Suomen itsenäistymisvuonna 1917. Paikkakuntaamme liitettiin tuolloin mukaan alueita enimmäkseen Pudasjärvestä, mutta jonkin verran myös Simosta sekä Rovaniemestä. Kunnan itsenäistymisen jälkeisinä ensimmäisinä vuosina metsähakkuut sekä uittotyöt tarjosivat alueelle runsaasti töitä, minkä ansiosta paikkakuntamme väkiluku kasvoi myöskin nopeasti. Vuonna 1920 asukaslukumme olikin kasvanut jo lähes 2900:an henkeen.
Koulutuslaitosten kehittyminen alueelle oli taloudellisista syistä johtuen hidasta. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Saukkojärven kylään simolaisten toimesta vuonna 1984. Kaksi vuotta myöhemmin pudasjärveläiset perustivat puolestaan oman koulunsa kirkonkylän keskustan tuntumaan. Ensimmäinen Ranuan kunnan itse peerustama kansakoulu aloitti toimintansa puolestaan Ylimaan kylässä vuonna 1930.
Vuosina 1944 – 1945 Lapin sota aiheutti mittavia vahinkoja saksalaisten ja suomalaisten käydessä taisteluitaan myös Ranuan kunnan alueella. Väestöä jouduttiin myöskin lähettämään evakkoon. Sodan aiheuttamien tuhojen myötä meillä jouduttiin toteuttamaan laajaa jälleenrakentamista.
Paikkakuntamme väkiluku jatkoi kasvamistaan tasaisesti myöskin sotien jälkeen. Vuonna 1947 väkiluku lähenteli 4800 asukasta ja 20 vuotta myöhemmin, vuonna 1967 ylittyi puolestaan jo seitsemän tuhannen asukkaan raja. Vuoden 1967 asukasluku onkin meillä tähän astinen huippu, jonka jälkeen asukasluku on kääntynyt laskuun. Suurin syy tälle on ollut elinkeinorakenteen aiheuttama kaupungistuminen. Viime vuosina väkilukuun on vaikuttanut negatiivisesti mm. asuntojen sekä työpaikkojen puute.
Muuttoliike sekä väestö
Ranuan kunta on ollut jo vuosikymmenten ajan muuttotappioinen. Paikkakuntamme väkiluku saavutti huippunsa 1960-luvun lopulla, jonka jälkeen 1970-luku käynnisti väestön vähentymisen, joka kääntyi kuitenkin jälleen nousuksi 1980- ja 1990-lukujen aikana. 2000-luvun alkaessa väkiluku on kääntynyt jälleen selkeään laskuun.
Ranualla on nähty koko historian ajan jonkin verran sekä tulo- että paluumuuttoa, mutta se ei ole onnistunut kompensoimaan lähtömuuton aiheuttamaa väestönlaskua. Kuntamme väkiluku onkin viimeisen 20 vuoden aikana laskenut noin 25%. Viime vuosina poismuutto on kuitenkin kääntynyt jälleen hienoiseen laskuun.
Kunnan korkea syntyvyys on jo pitkään onnistunut hieman tasaamaan kuntaan kohdistuvaa poismuuttoa. Syntyvyys onkin ollut meillä huomattavasti suurempaa kuin useimmissa muissa Lapin muissa kunnissa. Viime vuosina syntyvyys on kuitenkin kääntynyt laskusuuntaan ja kuolleisuus onkin noussut paikkakunnallamme syntyvyyttä suuremmaksi.
Mikäli muuttoliike ja väestönmuutos säilyvät ennallaan myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, on ennustettu, että vuonna 2040 kuntamme väkiluku on noin 3300 ihmisen suuruinen.
Luonto
Matkailun lisäksi Ranua on tullut tunnetuksi vahvasti luontovaltaisena kuntana, jonka pinta-alasta suuri osa muodostuu soista, metsistä sekä erilaisista vesistöistä. Tässä osiossa esittelemme hieman tarkemmin paikkakuntamme luontoa sekä siihen liittyviä faktoja.
Metsät
Ranua sijaitsee pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, joka tunnetaan myöskin nimellä taiga. Metsämme ovat kunnan eteläisillä ja länsitisillä osilla keskiboreaalisia ja toisaalta pohjois- sekä itäosissa pohjoisboreaalisia, eli suurimmalta osin vähäravinteisia kuivahkoja kangasmetsiä, jonka puihin sekä kuusi että mänty lukeutuvat. Lehtomaisia metsiä meiltä löytyy puolestaan hyvin vähän.
Tuoreita kangasmetsiä löytyy eniten kunnan länsiosissa, Simojoen seutuvilla ja koillisessa sijaitsevan Piittisjärven ja Teerivaaran ylävillä alueilla. Karuimmat metsät löytyvät kunnan lounais- ja keskiosien alueilta, jotka ovat maaperänsä puolesta suovaltaisia.
Puulajeista mänty on yksittäisistä lajeista hallitseva; noin 83 % metsistämme on mäntyvaltaisia. Toiseksi yleisin puu paikkakunnallamme on kuusi, josta muodostuvien metsikköjen osuus metsäpinta-alasta on noin 12 %. Kuusimetsiä on paikkakunnallamme eniten pohjoisessa Portimojärven ja Piittisjärven ympäristössä sekä lännessä Simojoen ympäristössä. Kuusien osalta meillä tavataan sekä eteläisemmistä metsistä tuttua tuuheakasvuista euroopankuusta että pohjoista kapeaoksaista siperiankuusta. Lehtimetsien osuus paikkakuntamme metsistä on verrattaen pieni, vain noin 4,5% prosenttia.
Metsän kasvu Ranuan korkeuksilla on myöskin hidasta ilmaston sekä maaperän vuoksi. Paikkakuntamme laajimmat metsäalueet sijaitsevat kunnan itä- sekä pohjoisosissa. Kunnan itäsosissa sijaitsevalta Simojärveltä löytyy myös vanhoja metsäalueita, jotka ovat myöskin osana vanhojen metsien suojelualueita.
Peltojen osuus paikkakuntamme pinta-alasta on varsin vähäinen, eniten peltoja on raivattu Simojokivarteen, josta löytyy maanviljelyä sekä lypsykarjan kasvatusta.
Suot
Soiden merkitys Ranualla on suuri, sillä yli 60 prosenttia paikkakuntamme maapinta-alasta koostuu suoalueista. Näin suureen osuuteen ovat vaikuttaneet mm. kosteuden haihduntaa suurempi sademäärä, ilmaston viileys sekä alueen tasaisuus.
Suot kuuluvat yleisesti suoyhdistymätyypiltään Pohjanmaan aapasoihin; ne ovat pääasiassa kituliasta mäntyä kasvavia rämeitä taikka vetisiä nevoja. Suurimmat suoalueet sijaitsevat kuntamme lounaisosissa.
Soiden vuoksi paikalliset vesistöt ovat usein runsashumuksisia. Suurin osa soista on ojitettu metsien kasvun parantamiseksi ja pientä osaa soista on hyödynnetty myös turvetuotannossa. Luonnonarvoiltaan merkittäviä suoalueita on lisäksi rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi, näin on tehty esimerkiksi Litokairassa, joka ulottuu eteläosiensa osalta myös Iin ja Pudasjärven kuntien puolelle.
Soiden suuri määrä näkyy myöskin hillan määrässä paikkakunnalla ja Ranua onkin onnistunut luomaan kuntatasolla vahvan brändin koko Suomen virallisena hillapitäjänä. Hillalla on suuri merkitys paitsi paikkakuntamme matkailun kannalta että myöskin paikallisten marjanpoimijoiden sivuansiona.
Eläimet
Metsissämme sekä soillamme tavataan monia Suomen luonnosta tuttuja suurpetoja, kuten karhua, ilvestä sekä ahmaa ja toisinaan myöskin yksittäisiä susia. Näillä petoeläimillä on oma vaikutuksensa myöskin poronhoitoon.
Myös Ranuan hirvikanta on runsas ja paikkakunnaltamme löytyykin edelleen monia hirviporukoita. Lapin tunnetuimpiin eläimiin lukeutuva poro on myöskin tuttu näky soilla, metsissämme sekä tottahan toki myös teiden varsilla.
Paikkakuntamme suot sekä järvet ovat puolestaan eritätin arvokkaita elinympäristöjä monipuoliselle lintu- ja kalalajistolle. Kuntamme läpi kulkeva Simojoki on puolestaan yksi harvoista edelleen täysin vapaana virtaavista lohijoista.
Vesistöt
Vesistöt peittävät kokonaispinta-alastamme noin 6,5%, eli hieman reilut 240 neliökilometriä.
Ranuan kaksi merkittävintä vesistöä ovat kunnan läpi virtaava Simojoki, sekä joen lähtöpisteenä toimiva Simojärvi, joka on koko Suomen 20. suurin järvi. Simojoki on tullut parhaiten tunnetuksi lohestaan, mutta sen lisäksi se on varsin mainio kohde esimerkiksi harjuksen perhokalastukseen. Simojärvi on puolestaan tullut aiempina vuosikymmeninä tunnetuksi sukellusveneidensä sekä pitkien hiekkarantojensa lisäksi taimenestaan, jonka kanta on kuitenkin ikävä kyllä romahtanut viime vuosikymmenten aikana.
Simojoen lisäksi muita maininnan arvoisia jokivesistöjä ovat kunnan eteläosassa virtaavat Ranuanjoki, Luiminkajoki sekä Siuruanjoki, jotka ovat kaikki Iijoen sivuhaaroja. Pohjoisessa virtaavat Paattinkijoki ja Piittisjoki kuuluvat puolestaan Kemijoen vesistöalueeseen. Kunnan keskustan tuntumassa virtaa puolestaan laajojen suoalueiden halki virtaa Kuivajokeen laskeva Kivijoki, joka saa alkunsa Vilmilässä sijaitsevasta Kivijärvestä. Kivijoen pieniä sivuhaaroja ovat Nuupasjoki sekä Heinijoki.
Simojärven lisäksi muita maininnan arvoisia järviä ovat puolestaan Näskäjärvi, Penämönjärvi, Impiönjärvi sekä kylän keskustassa sijaitseva Ranuanjärvi, joka laskee Takajärven kautta aina Iijokeen saakka.
Näskäjärvi ja kunnan pohjoisimpien osien muut järvet (esimerkiksi Paattinkijärvi ja Piittisjärvi) laskevat puolestaan vetensä Kemijokeen. Penämönjärvi, Impiönjärvi sekä muut paikkakuntamme itäisistä osista löytyvät laskevat puolestaan vetensä jokien ja purojen kautta Simojärveen.
Simojoen keskijuoksulla kirkonkylältä pohjoiseen päin sijaitsee joukko pieniä järviä, kuten Toljanjärvi, Kuopasjärvi, Saukkojärvi ja Portimojärvi. Kirkonkylältä kaakkoon sijaitsee jono pitkänomaisia pikkujärviä. Näitä ovat esimerkiksi Kuhajärvi, Luiminkajärvi, Petäjäjärvi sekä Kuukasjärvet. Nämä järvet ja muut kunnan eteläosien vesistöt laskevat vetensä Siuruan-, Luiminka- ja Ranuanjoen kautta Iijokeen saakka.
Paikkakuntamme suurimmat pohjavesialueet löytyvät Simojärven itäpuolelta sekä kunnan kaakkoisosista sijaitsevilla harjualueilta. Nämä pohjavesivarat ovat kuitenkin kokonaisuudessaan melko vaatimattomia verrattuna esimerkiksi naapurikuntien Posion ja Pudarjärven pohjavesivarantoihin.
Ranuan kylät
Kirkonkylän lisäksi meiltä löytyy myös monia mielenkiintoisia ja elinvoimaisia pieniä kyliä, jotka sijoittuvat ympäri koko kuntaa. Kylistä ja niiden toiminnasta voit käydä lukemassa tarkemmin Tuula Nurmelan kirjoittamasta vierasblogista, jossa käsitellään Ranuan kyliä kylämatkailun näkökulmasta.
Yritystoiminta Ranualla
Yrittäjyys on ollut Ranualla tärkeässä asemassa jo vuosikymmenten ajan ja väestönlaskusta huolimatta paikkakunnaltamme löytyy tänäkin päivänä kymmeniä elinvoimaisia sekä kasvavia yrityksiä, joilla on merkittävä rooli paitsi veronmaksajina, niin myös paikallisten ihmisten työllistäjinä. Suurimmat paikalliset yritykset työllistävätkin paikkakunnallamme yksistään kymmeniä ihmisiä.
Eläinpuiston lisäksi paikkakunnaltamme löytyy myös monia muita merkittäviä yrityksiä, kuten huonekaluyritys Veke (aiemmin Veken kaluste), koneisiin erikoistunut Ranuan Tarvikekeskus Oy, autokauppaa Lapin alueella käyvä Pohjoisen Auto Oy, kairausnäytteitä tekevä MK Core Drilling Oy, sekä monet metsäteollisuuteen erikoistuneet yritykset, joita ovat esimerkiksi Sääskipuu Oy, ASWood Oy, Jarcrac Forest Oy ja Konehakkuut Juha Piri Oy.
Paikkakunnallamme yritystoiminnan aloittamisessa sekä sen kehittämisessä on auttamassa tähän alaan erikoistunut Business Ranua, jonka avustuksella toimintansa onkin aloittanut lukuisia uusia yrityksiä, monilla eri toimialoilla. Toimintansa Business Ranua aloitti vuonna 2019 ja hanketta on tarkoitus jatkaa ainakin vuoteen 2030 saakka.
Kiinnostaako muutto Ranualle?
Mikäli olet kiinnostunut muuttamaan Ranualle, suosittelen tutustumaan ainakin yhteen aiemmin kirjoittamaani blogitekstiin, jossa käsittelen paikkakuntaamme tarkemmin sekä matkakohteena että asuinpaikkakuntana.
Omasta mielestäni Ranuan suurimpina vahvuuksina asuinpaikkana ovat toimivat peruspalvelut, harrastusmahdollisuudet etenkin ryhmä- ja luontoliikuntojen muodossa sekä tottahan toki myöskin rauhallisuus, jota on helppo löytää myös aivan kylän keskustan tuntumasta. Vaikka paikkakuntamme onkin väkilukunsa puolesta pieni, ei siellä asuessa tai vieraillessa ole juurikaan tarvinnut kärsiä tylsistä hetkistä, vaan tekemistä on ollut kyllä tarjolla erittäinkin monipuolisesti.
Paikkakuntamme vapaisiin työpaikkoihin on mahdollista käydä tutustumassa esimerkiksi Oikotien kautta ja vapaana olevista myytävistä asunnoista löytyy puolestaan lisää tietoa esimerkiksi Etuoven kautta. Näistä molemmista sekä esimerkiksi vuokra-asunnoista löytyy lisää tietoa myöskin Ranuan kunnan nettisivuilta.
Lähteet ja aiheesta muualla: Lapland.fi | Visit Ranua | Ranua Zoo | Ranuan kunta
Jutun pääkuva: Tiina Saarijärvi
